Karpasia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Karpasía on myös niemimaa Kyproksella.
Karpasia
Καρπασία
Sijainti

Karpasia
Koordinaatit 35°37′34″N, 34°22′11″E
Valtio Kypros
Paikkakunta Rizokárpaso, Famagusta
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kypros

Karpasia (m.kreik. Καρπασία, myös Karpaseia, Καρπασεία, Karpasos, Κάρπασος, lat. Carpasia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi noin kolme kilometriä pohjoiseen nykyisestä Rizokárpason kylästä.[4]

Karpasia sijaitsi Kyproksen koillisosassa olevalla pitkällä niemimaalla, joka nykyisin tunnetaan myös nimellä Karpasía. Kaupungilla oli pieni luonnonsatamalahti. Karpasian vastapäätä Vähän-Aasian Kilikian rannikolla sijaitsi Sarpedonin niemi.[3][5] Karpasian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]

Pyhän Filonin (Ágios Fílon) kirkon rauniot Karpasian paikalla.

Kreikkalaisessa mytologiassa Karpasian perustajana pidettiin Pygmalionia.[2][3] Arkeologisten löytöjen perusteella kaupunki on ollut olemassa viimeistään 700-luvulla eaa.[2] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Karpaseōtēs (Καρπασεῶτης) ja Karpaseus (Καρπασεύς).[3]

Karpasian historiasta tiedetään vain vähän. Ensimmäinen historiallinen maininta siitä on sotien yhteydessä vuodelta 399 eaa. Demetrios Poliorketes rantautui joukkoineen Kyprokselle Karpasiassa vuonna 306 eaa. Hän valtasi kaupungin läheisen Uranian ohella, jätti laivastonsa sinne suojaan ja eteni maitse kohti Salamista.[2][3][6]

Karpasia kukoisti vielä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella sekä varhaiskristillisellä ajalla, jolloin se toimi piispanistuimena. Se hylättiin varhaisella bysanttilaisella kaudella arabien hyökkäyksen vuonna 647 jaa. seurauksena.[2]

Kaupungin alueella on suoritettu vähäisiä kaivauksia 1930-luvulla.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Filonin kirkon lattiamosaiikkeja.

Karpasian raunioalue käsittää noin 3 neliökilometrin kokoisen alueen rannikolla. Kaupunki on ollut ympäröity muurein. Niiden reitti voidaan jäljittää kauttaaltaan, ja niistä on säilynyt joitakin jäänteitä samoin kuin sataman aallonmurtajista, jotka sijaitsivat muurin merenpuoleisissa päissä. Muurien jäljellä olevat osat ovat kuitenkin ilmeisesti bysanttilaiselta ajalta, jolloin muurit olivat antiikin aikaa pienemmät. Aallonmurtajista itäisen jäljellä oleva pituus on noin 100 metriä ja läntisen noin 120 metriä.[1][2]

Kaupungin pyhäköistä ja kulteista ei ole tietoa. Jonkun temppeliksi oletetun rakennuksen marmorisia pylväänosia on löydetty. Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa oli gymnasion. Kaupungin hautausmaat on löydetty sen länsipuolelta. Löytöihin kuuluu muun muassa kallioon kaiverrettuja hautoja. Kaupunkiin vettä johtaneesta akveduktista on säilynyt osia.[2]

Bysanttilaisen kauden jäänteisiin kuuluvat Pyhän Filonin (Ágios Fílon) kirkon rauniot, jotka ovat alueen huomattavimmat jäänteet. Kirkko on rakennettu 1300-luvulla, ja sen paikalla on ollut vanhempi varhaiskristillinen kirkko 400/500-luvulla jaa.[2][7]

Karpasiasta tehdyt esinelöydöt ovat Kyproksen museossa Nikosiassa sekä useissa eri museoissa Isossa-Britanniassa, kuten Ashmolean Museumissa.[2]

  1. a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1014 Karpasia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KARPASIA (Haghios Philon) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e Smith, William: ”Carpasia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Karpasia Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. Strabon: Geografia 14; Ptolemaios: Geografia 5.14.4.
  6. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.48.
  7. Άγιος Φίλων Ριζοκάρπασο. Arkistoitu 2.5.2018. Viitattu 16.4.2018.