Karl Sundberg
Jan Karl Johan (John) Sundberg (13. toukokuuta 1894 Finström – 18. kesäkuuta 1976 Maarianhamina)[1] oli suomalainen pankinjohtaja ja jääkärikapteeni.[2] Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen armeijan vapaajoukoissa saaristomerellä sekä Varsinais-Suomessa. Talvi- ja jatkosotiin hän osallistui pataljoona ja rykmenttitason huollossa.
Perhe ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundbergin vanhemmat olivat maanviljelijä Erik Daniel Sundberg ja Ida Kristina Sjöblom. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Lovisa af Björkstenin kanssa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Maarianhaminan keskikoulun jatkoluokilta vuonna 1914 ja liittyi Turkulaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi vuosina 1914–1915 Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla.[3][4]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundberg liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 28. helmikuuta 1915 ja sijoitettiin 2. komppaniaan. Harjoitusjoukoista hän erosi 10. toukokuuta 1915 ja matkusti Tukholmaan, jossa avusti aktivistien tiedustelutoimistoa osallistumalla muun muassa Ahvenanmaalle tehtyihin tiedusteluretkiin.[3][4]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundberg muodosti sisällissodan alussa yhdessä jääkäri Karl Granitin kanssa Ahvenanmaalla vapaajoukkueen, joka myöhemmin liittyi niin sanottuun Saariston vapaajoukkoon, jossa hän palveli maaliskuun lopusta kesäkuun alkuun vuonna 1918 kiväärijoukkueen johtajana 3. komppaniassa. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Korppoossa sekä etenemiseen Turkuun, Loimaalle ja Forssaan.[3][4]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundberg toimi sisällissodan jälkeen komppanianpäällikkönä Varsinais-Suomen rykmentin 8. komppaniassa. Hän erosi armeijasta elokuussa vuonna 1918, jonka jälkeen hän työskenteli opettajana Ahvenanmaan kansanopistossa vuosina 1919–1923 ja 1924–1927 ja toimi samalla Helsingin osakepankin Finströmin konttorin johtajana vuosina 1923–1927, josta hän siirtyi vuonna 1927 johtajaksi Maarianhaminan konttoriin, jonka apulaisjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1931.[3][4]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sundberg osallistui talvisotaan huoltopäällikkönä Polkupyöräpataljoona 8:ssa. Jatkosodassa hän toimi kuljetusupseerina Osasto Fagerlundissa 7. Rannikkoprikaatissa vuoteen 1942 saakka. Lisäksi hän toimi vapaaehtoistyöjoukon päällikkönä viljankorjuutöissä Sortavalan seudulla vuonna 1941. Vuoden 1942 jälkeen hän työskenteli Helsingin Osakepankin Maarianhaminan konttorin johtajana aina vuoteen 1964 saakka.[4]
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Jan Karl John Sundberg, Hufvudstadsbladet, 1976, No 168, sivu 4, julkaistu 24.6.1976
- ↑ 50 vuotta täytti tk. 13 pnä Maarianhaminassa pankinjohtaja Karl Johan Sundberg, Rintamamies: Vapaussodan Rintamamiesten Liiton äänenkannattaja, 1944, No 20, sivu 8, julkaistu 19.5.1944
- ↑ a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
- ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.