Karl Granit (jääkäri)
Karl Alfons Granit (22. huhtikuuta 1894 Lemlanti – 23. helmikuuta 1969) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Karl Alfred Karlsson ja Erika Sjölund. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1930 Toini Katarina Henrikssonin kanssa.[1][2]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Granit kirjoitti ylioppilaaksi Maarianhaminan jatkoluokilta vuonna 1913 ja liittyi Turkulaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1913–1915.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Granit liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 26. lokakuuta 1915, josta hänet siirrettiin pataljoonan haupitsipatteriin 14. toukokuuta 1916 ja edelleen 17. toukokuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Ekkau-Kekkaussa sekä Aa-joella. Hän oli komennuksella joulukuussa 1915 Ruotsissa sekä rintamakomennuksensa jälkeen toukokuussa 1917 Ahvenanmaalla, jonne hän saapui sukellusvene UC 79:llä. Suomen sisällissodan puhjettua hän muodosti yhdessä jääkäri Karl Sundbergin kanssa Ahvenanmaan vapaajoukkueen, joka liittyi myöhemmin Saariston vapaajoukkoon. Hän palveli tässä joukossa 3. komppanian päällikkönä maaliskuun lopusta kesäkuun alkuun 1918. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Turussa, Loimaalla ja Forssassa.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän astui sisällissodan jälkeen palvelukseen vääpelinä Suomen tykistökouluun 19. heinäkuuta 1918, josta hänet siirrettiin 25. elokuuta 1918 Kenttätykistörykmentti n:o 1:n 2. patteristoon ja sieltä 21. lokakuuta 1918 Kenttätykistörykmentti n:o 2:een. Armeijasta hän erosi joulukuussa 1918 ja siirtyi liikealalle ensin konttoriksi Trångsund stevedoring Co:een Uuraisiin vuonna 1924, missä hän palveli vuoteen 1926 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi Ah. Kandelins eftr:n palvelukseen Tornioon vuonna 1927 ja edelleen Paraisten kalkkivuori oy:öön vuonna 1928, kunnes ryhtyi isännöitsijäksi W. A. Mäkelä stevedore osakeyhtiöön Uuraisiin vuonna 1929 ja palveli yritystä vuoteen 1933 saakka, jonka jälkeen siirtyi Walter Nyberg & Co:n palvelukseen Kemiin vuonna 1934, josta hän siirtyi konttoripäälliköksi Oy. Laine & Nordlund ltd:lle Raumalle vuonna 1935. Yrityksen toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1942. Hän toimi talvi- ja jatkosodan aikana siviilitoimensa ohella väestönsuojelu- ja ilmavalvontatehtävissä. Hän toimi Raumalla Ruotsin varakonsulina vuosina 1943–1963. Hänet on haudattu Raumalle.[1][2]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|