Kari Ikonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Ikonen
Henkilötiedot
Syntynyt26. syyskuuta 1973 (ikä 51)
Korpilahti
Ammatti muusikko
Muusikko
Tyylilajit jazz, afro-pop, pop
Soittimet piano, moog, koskettimet
Yhtyeet Kari Ikonen Trio, Ikonostasis, Trio Toffa, Ajaton, Orchestra Nazionale della Luna, Tom Arthurs, Otto Donner, Mr. Fonebone, Karikko
Levy-yhtiöt Ozella Music, Fiasko Records, Eclipse, Texicalli
Aiheesta muualla
kariikonen.com

Kari Ikonen (s. 26. elokuuta 1973 Korpilahti[1]) on suomalainen jazzmuusikko. Hän on toiminut pianistina, moogistina ja säveltäjänä. Ikonen sai Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon vuonna 2013.[2][3]

Kari Ikonen aloitti klassiset pianotunnit 5-vuotiaana, mutta rockbändissä rumpuja soittaneen isoveljen esimerkki ja fuusiojazz-levykokoelma saivat teini-ikäisen pianistin valitsemaan omaksi alueekseen kevyen musiikin ja erityisesti jazzmusiikin. Jyväskylän musiikkiopistossa Matti Laukkasen opetus ja harjoittelumahdollisuudet kiinnostivat Ikosta lukiovuosina jopa koulua enemmän, ja lukion jälkeen hän harjoitteli jo kokopäivätoimisesti pianonsoittoa.[2]

Vuonna 1994 Ikonen muutti Helsinkiin opiskelemaan Sibelius-Akatemian jazzosastolle sävellystä ja pianonsoittoa mm. Jarmo Savolaisen johdolla. Kevätlukukauden 1996 Ikonen viettikin jo opiskelijavaihdossa Rotterdamin konservatoriossa. Sibelius-Akatemiassa pianisti oli pian kysytty jäsen moneen eri bändiin, ja pitkäikäisimmät kiinnitykset löytyivät 1990-luvun puolivälissä perustetuista Mr. Fonebonesta ja Quartet Coyotesta. Ikonen valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2001, pääaineenaan jazzsävellys.[2]

Opiskeluvuosien jälkeen Ikonen johti lähes 15 vuotta omaa Karikko-yhtyettään ja toimi aktiivisesti mukana yhtyeissä Gnomus, Mia Simanaisen Ahava-yhtyeessä, Slo Motivessa sekä Markus Holkon kvartetissa. Ikonen on säveltänyt monien jazz-pienyhtyeiden lisäksi muun muassa European Saxophone Ensemble:lle, UMOlle, Kaartin Seitsikolle, Jyväskylä Big Bandille, Amiensin nuorisojousiorkesterille, Tanguedia Quintetille, Quinteto Otra Vez’lle ja Uusinta!-kamariyhtyeelle.

Ikonen on työskennellyt monien kansainvälisesti merkittävien muusikoiden ja yhtyeiden kanssa, kuten Louis Sclavis, Lee Konitz, Ingrid Jensen], Bob Moses, Stan Sultzman, Vincent Courtois], Mathias Eick, UMO, Juhani Aaltonen, Eero Koivistoinen ja Otto Donner. Ikosen soittoa ja/tai sävellyksiä on yli 40:llä levyllä. Soittamisen ja sävellystyön ohella Ikonen on toiminut opettajana Jyväskylän musiikkiopistossa 1993–1994, Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa 2007–2011 ja Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1998.[2]

Noin vuodesta 2012 hän on ollut aktiivinen muun muassa yhtyeissä Kari Ikonen Trio, Trio Toffa, Quartet Ajaton, Jeff Denson Trio ja Orchestra Nazionale della Luna.

Ikonen on kehittänyt virityslaitteen nimeltä Maqiano, joka mahdollistaa mikrointervallien ja arabialaisten maqam-moodien soittamisen flyygelillä ja pystypianolla.[1]

Ikosen puoliso on laulaja-säveltäjä Mia Simanainen, jonka kanssa hänellä on aikuinen poika.[1]

Diskografia (valikoitu)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kari Ikonen Trio
  • Wind, Frost & Radiation (Ozella Music 2018)
  • AJMiLIVE #14 (AJMiLIVE 2016)
  • Beauteous Tales And Offbeat Stories (Ozella Music 2015)
  • Bright (Ozella Music 2013)
Kari Ikonen
  • Ikonostasis (Ozella, 2017)
  • Karikko (Fiasko Records 2001) Jazz-Emma 2001 palkinto
Kari Ikonen & Karikko
  • The Helsinki Suite (Eclipse Music 2011)
  • Oceanophonic (Texicalli Records 2008)

Yhteistyöt / Muusikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trio Toffa
  • Positive (Eclipse Music 2016)
Quartet Ajaton
  • Elixir (Ecplipse Music 2016)
Orchestra Nazionale della Luna
  • Orchestra Nazionale Della Luna (Jazz Avatars 2017)
Ahava
  • Ahava (Fiasko Records 2001)
Slo Motive
  • Arrival (Eclipse Music 2012)
Gnomus
  • Gnomus Diagnosis (Fiasko Records 2007) Jazz-Emma-nominé!
  • Gnomus: 28 Août 2005 (Fiasko Records 2005)
  • Gnomus II (Fiasko Records 2004)
  • Gnomus (Fiasko Records 2000)
Lang & Luolajan-Mikkola
  • Transit (RockAdillo 2005)
Markus Holkko
  • Markus Holkko: From Circuits With Love (Texicalli 2010)
  • Markus Holkko Quartet: Being Here (Jupiter 2007) Jazz-Emma-prize!
Mr Fonebone
  • Hit and Run (Texicalli 2007)
  • Mr Fonebone live featuring Ingrid Jensen (Texicalli 2001)
  • Mr Fonebone (Antti Rissanen 1997)
Otto Donner
  • Otto Donner Free For All: Live at the Five Corners (TUM 2010)
Quartet Coyote
  • TRJVK + voc. (Texicalli 2004)
  • Moisturizing (Texicalli 2000)

Sävellyksiä levyillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • UMO Jazz Orchestra
  • Umo on Umo (UMO 2008)

Sauna Palaa (UMO 2005)

Quinteto ¡Otra Vez! & La Nueva Orquesta de Cuerdas
  • Quinteto ¡Otra Vez! & La Nueva Orquesta de Cuerdas (Otra Vez 2005)

Tunnustuksia / Palkinnot ja Ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2000 Ikonen voitti ensimmäisen palkinnon orkesterisarjassa kansainvälisessä Jazz Composers Alliance/Julius Hemphill -sävellyskilpailussa (USA, 2000)
  • 2001 Jazz-Emma vuoden parhaasta kotimaisesta jazzlevystä[4]
  • 2002 Elokuussa 2002 hän voitti Italiassa Sardinian Jazzorkesterin järjestämän ”Scrivere in Jazz” sävellyskilpailun
  • 2007 Valtion Säveltaidetoimikunnan 1,5-vuotinen taiteilija-apuraha
  • 2011 Teosto-palkintoehdokkaana Kari Ikonen & Karikko: The Helsinski Suite (2011)[5]
  • 2013 Koneen Säätiön 1-vuotinen apuraha
  • 2017 Taiteen Edistämiskeskus: 5-vuotinen taiteilija-apuraha

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c 50-vuotias | Piano ei ole koskaan soinut niin kuin Kari Ikosen käsissä: hän kehitti oman erikoisen virityslaitteen Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  2. ↑ a b c d Jazz Finland: Kari Ikonen © 2013–2018 Suomen Jazzliitto. Viitattu 25.1.2018. (suomeksi)
  3. ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
  4. ↑ www.emmagaala.fi: Jazz-EMMA voittaja Kari Ikonen: Karikko www.emmagaala.fi. 3.2.2001. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 26.1.2018. (suomeksi)
  5. ↑ Jazzrytmit: Iro Haarla ja Kari Ikonen Teosto-palkintoehdokkaina Jazzrytmit.com. 06.03.2012. Arkistoitu 13.3.2018. Viitattu 25.1.2018. (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kari_Ikonen&oldid=21922063”