Kanukkakasvit

Kanukkakasvit
Punamarjakanukka (Cornus mas)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Cornales
Heimo:	Kanukkakasvit Cornaceae Bercht. & J.Presl, nom. cons.
Synonyymit
Alangiaceae DC., nom. cons.
Suvut
Alangium – kanukkeet Cornus – kanukat
Katso myös
Kanukkakasvit Wikispeciesissä   Kanukkakasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kanukkakasvit (Cornaceae) on koppisiemenisten Cornales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on kaksi sukua ja 85 lajia.

Tuntomerkit

Kanukkakasvit ovat puita tai pensaita, joskus rönsyllisiä varpuja, harvoin ruohoja. Niistä joihinkin kerääntyy alumiinia. Sekundaarisiin aineenvaihduntatuotteisiin kuuluvat erilaiset iridoidit, alkaloidit, saponiinit, flavonolit ja tanniinit. Joillakin lajeilla on limaa, joillakin maitiaisnestettä. Tukisolukoissa on kivisoluja eli sklereidejä. Solukarvat ovat T:n muotoisia. Lehdet sijaitsevat tavallisesti vastakkaisesti, harvemmin kierteisesti tai kahdessa rivissä. Lapa on ehytlaitainen, joskus liuskainen, sulka- tai kourasuoninen. Kukat ovat tavallisesti 4-lukuisia, joskus jopa 10-lukuisia, ja sijaitsevat mykeröissä tai muissa tiheissä kukinnoissa. Kukinnon kukat avautuvat melkein yhtaikaisesti. Verhiö on huomattavan pieni, toisinaan yhdislehtinen; teriö on erilehtinen. Heteet sijaitsevat kohdakkain verholehtien kanssa, määrältään niitä voi olla jopa nelinkertainen määrä verholehtiin nähden. Yhdislehtinen ja kehänalainen sikiäin on yhdestä neljään emilehden muodostama, vartalo on tavallisesti lyhyt ja luotti tylppä tai pallomainen. Sikiäimen päällä on mettä erittävä kehrä eli diskus. Luumarja on yksi- tai kaksisiemeninen, ja sen seinämässä on kivisoluja. Siemenessä on hemiselluloosapitoinen endospermi ja vihreä alkio. Kromosomiluku n = 8–11.

Levinneisyys

Kanukkakasveja kasvaa hajanaisesti eri puolilla maapalloa, kuitenkin enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla arktisia alueita myöten. Tropiikissa ne rajoittuvat vuoristoihin. Suomessa heimoa edustaa koko maahan levinnyt ruohokanukka (Cornus suecica) sekä pari viljelystä karannutta pensasta: yleisempi idänkanukka (Cornus alba) ja harvinainen mustamarjakanukka (Cornus sanguinea).

Evoluutio ja luokittelu

Alangium platanifolium

Kanukkakasvit kuuluvat Cornales-lahkossa samaan kladiin yhdessä sälepensaskasvien Grubbiaceae heimon ja keihäspuukasvien (Curtisiaceae) kanssa. Niillä on siiviläputkien plastideissa myös monikulmaisia proteiinikiteitä, vastakkainen lehtiasento, lehtiparia yhdistävä varren poikki kulkeva juova ja pienet kukat.

Kanukkakasvien heimon evoluutiopuun haarautuminen lienee alkanut noin 67 miljoonaa vuotta sitten eli heti liitukauden päättymisen ja suuren sukupuuttoajan jälkeen. Kanukoiden (Cornus) hedelmäfossiileja tunnetaan Pohjois-Amerikasta Pohjois-Dakotan paleoseenisista kallioista, joiden iäksi on arvioitu 58 miljoonaa vuotta.

Kanukkakasvien kaksi sukua ovat kanukat (Cornus) ja kanukkeet (Alangium). Kanukoita on 65 lajia ja kanukkeita 20 lajia.

Lähteet

• Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. täysin uudistettu painos. – Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. ISBN 951-45-8166-0
• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.