Johann Sebastian Bachin kantaatit

Johann Sebastian Bach
Elias Gottlob Haussmann, 1746.

Katso myös Luettelo Johann Sebastian Bachin kantaateista.

Johann Sebastian Bach säveltämistä noin 350:stä kantaatista 209 kappaletta on säilynyt nykypäivään. BWV-luettelosta löytyy yhteensä 215 kantaattia, mutta kuusi niistä ei nykyisen tietämyksen mukaan ole Bachin säveltämiä. Bachin kantaateista suurin osa on hengellistä musiikkia ja liittyy luterilaiseen kirkkovuoteen, mutta hän sävelsi myös maallisia kantaatteja, kuten tunnetut Metsästyskantaatin ja Kahvikantaatin. Passioiden tapaan kantaateissa on mukana vanhempia virsiä, joihin Bach on lisännyt kuoroharmoniat, toisinaan myös soittimien osuuksia. Kirkonmenojen osallistujat pystyivät laulamaan näissä mukana.

Tunnetuimpia kantaatteja

Arvostetuimpia ja pidetyimpiä Bachin kantaatteja ovat BWV 4, "Christ lag in Todesbanden"; BWV 78, "Jesu, der du meine Seele"; BWV 80, "Ein feste Burg ist unser Gott"; BWV 82, "Ich habe genug"; BWV 140, "Wachet auf"; BWV 147, "Herz und Mund"; BWV 202, "Weichet nur, betrübte Schatten" ja BWV 208, "Was mir behagt". Kantaatin BWV 29, "Wir danken dir, Gott, Wir danken dir", nopeaa urkusoittoa sisältävä sinfonia (alkusoitto) on jäänyt elämään myös erillisenä ohjelmanumerona.

BWV 4 kuuluu varhaisimpiin kantaatteihin. Se on kuoropainotteinen, eikä siinä ole resitatiiveja. Toinen suosittu varhainen kantaatti on BWV 131, joka on säilyneistä kantaateista vanhin.

BWV 80 esitetään yleensä torvien kanssa, mutta myöhemmin on todettu, että ne olivat Bachin pojan lisäys. Kantaatti käyttää sanoituksissaan Lutterin "Jumala ompi linnamme" -virren tekstiä.

BWV 82 on pelkästään yhdelle bassolle sävelletty ja sen sanoitukset käsittelevät hurskaan ihmisen kuolemankaipausta ja maailman jättämistä. Sen ensimmäinen aaria on sävyltään huomattavan paatoksellinen ja harras. Toinen aaria on eräänlainen kehtolaulu kuolonuneen nukahtamiselle ja kolmas eli viimeinen aaria taas on edellisistä poiketen nopea ja kiivas. Bach kirjoitti itse olevansa tyytyväinen teokseen ja se on nykyään yksi hänen suosituimmista teoksistaan.

Musiikkinäyte

Kantaatti BWV 140, 1. osa – Wachet auf, ruft uns die Stimme (herätkää, huutaa meille ääni)

Esittäjänä MIT:n konserttikuoro

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

BWV 140 sisältää koraalissaan erittäin tunnetun melodian, jota Bach käytti myöhemmin kantaatin mukaan nimetyssä koraalipreludissaan. Kantaatin sanat käsittelevät Jeesuksen vertausta viisaista ja tyhmistä neidoista. Kantaatissa on kaksi Jeesuksen ja viisaan neidon välistä aariaa, joissa Jeesus ottaa iloiten autuaan sielun vastaan.

BWV 147 sisältää erittäin tunnetun koraalin, jota kutsutaan Suomessa nimellä "Kristus, valo valkeuden". Koraalin laulumelodia on Johann Schopin vuonna 1661 laatimasta virrestä. Bach laati sen ympärille jousien melodian ja muun säestyksen. Kantaatissa kuullaan trumpetin sooloja jo välittömästi alussa sekä aariassa "Ich will von Jesu Wundern singen".

BWV 202 on tarkoitettu häitä varten.

BWV 208 sisältää erittäin tunnetun aarian "Schafe können sicher weiden", joka on näennäisesti kristillisestä tematiikastaan huolimatta alkuperäisessä kontekstissaan täysin sekulaaria musiikkia. Itse kantaatti on Bachin arvostetuin maallinen vokaalimusiikin teos. Se on sävelletty erään ruhtinaan syntymäpäiville. Kantaattia kutsutaan joskus metsästyskantaatiksi, mutta vain sen ensimmäinen aaria ja resitatiivi käsittelevät metsästystä. Kantaatin laulajat esittävät antiikin jumal- tai satuhahmoja (Diana, Endymion, Pan sekä Pales) ja useimmissa lauluissa ylistävät syntymäpäiväsankaria.

Mühlhausen ja Köthen

Bach sävelsi ensimmäiset kantaattinsa työskennellessään Mühlhausenissa vuosina 1708–1709. Nämä varhaiset kantaatit olivat sävelletty jo aikanaan vanhentuneeseen tyyliin ja sisälsivät raamatunsäkeitä, koraaleja ja lyhyitä motettijaksoja. Joidenkin kantaattien tekstin on kirjoittanut ilmeisesti paikallinen kirkkoherra ja Bachin suojelija Georg Christian Eilmar. Gott ist mein König, BWV 71, on kirjoitettu kaupunginhallituksen toimikauden alkamisen kunniaksi ja on yksi Bachin ensimmäisiä painettuja teoksia. Weimarin kaudellaan vuoden 1713 tienoilla Bach omaksui kantaatteihinsa uuden Neumeister-tyylin, joka oli saanut vaikutteita italialaisesta oopperasta. Libretisteinä toimivat Salomon Franck ja Georg Christian Lehms. Saatuaan nimityksen Konzertmeisteriksi vuonna 1714 Bachin viran vaatimuksiin kuului yhden kantaatin säveltäminen kuukaudessa, mutta pyrkiessään pääsemään korkeampaan Capellmeisterin virkaan hän ryhtyi säveltämään kantaatteja nopeammalla tahdilla. Kauden kantaattituotanto lakkasi kokonaan kun kävi selväksi, ettei virkaa myönnettykään Bachille. Köthenin viran vaatimuksiin ei kuulunut säännöllinen kantaattien säveltäminen ja lukuun ottamatta joitain erityisiä tilaisuuksia varten sävellettyjä kantaatteja Bach tuotti näinä vuosina pääsääntöisesti erilaista kosketinsoitinmusiikkia.

Leipzig

Ensimmäiset viisi Leipzigin vuotta olivat aktiivisimpia Bachin kantaattien säveltämisen kannalta. Viiden vuoden aikana Bach sävelsi viisi kokoelmaa kantaatteja koko kirkkovuodelle, eli viisi kertaa 59 kappaletta. Ensimmäinen vuosikerta tosin sisälsi lukuisia jo Weimarin aikana sävellettyjä teoksia. Toisen koko vuoden kattavan syklin aikana, vuosina 1724–1725, Bach sävelsi siis lähes yhden kantaatin viikossa. Kolmannen kokoelman Bach sävelsi pienen tauon jälkeen vuosien 1726–1727 aikana. Kantaattien tekstejä kirjoittivat useat runoilijat, muun muassa Christiane Mariane von Ziegler ja Picander (eli Christian Friedrich Henrici). Bachin Leipzigin kauden alkujakso on yksi tuotteliaimpia luultavasti koko musiikin historiassa, vaikka barokin aikana säveltäjät yleisesti tuottivat suuren määrän sävellyksiä. Vaikka säveltäjä tuotti kantaatteja rutiininomaisesti, suurin osa niistä on kuitenkin musiikillisesti hyvin korkeatasoisia ja niiden katsotaan laadullisesti ylittävän monien muiden aikalaissäveltäjien kantaattitehtailun (esimerkiksi Johann Philipp Krieger sävelsi yhteensä yli 2000 kantaattia). Kantaattien lisäksi Leipzigin varhaisvuosien aikana Bach sävelsi myös Magnificatinsa sekä Matteus- ja Johannespassionsa.

Levytyksiä

Täydellisiä kantaattilevytyssarjoja on tähän mennessä tehty kolme kappaletta ja kaksi levytyshanketta on kesken. Täydelliset levytykset ovat tehneet Helmuth Rilling, Nikolaus Harnoncourt ja Gustav Leonhardt Teldecille, Pieter Jan Leusink Brilliant Classicsille. Masaaki Suzuki ja Ton Koopman ovat tekemässä omia sarjojaan, Suzukin sarjan päättyessä osaan 55 vuonna 2013 (BIS) John Eliot Gardiner levytti vuonna 2000 kaikki Bachin hengelliset kantaatit, joista noin 20 prosenttia on julkaistu Archiv Produktion -levymerkillä ja kaikki vuoteen 2011 mennessä 27 osassa Gardinerin omalla SDG-merkillä.

Aiheesta muualla

• Johann Sebastian Bach the complete cantatas (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)