Kansaneläkeindeksi

Kansaneläkeindeksi on Kansaneläkelaitoksen (Kela) elinkustannusindeksiä seuraava indeksi, jonka mukaan suuri osa Kelan maksamista etuuksista ja tietyt muiden tahojen etuudet tai euromäärät sidotaan hintatason kehitykseen. Kansaneläkeindeksillä tarkistetaan mm.

• Kansaneläke ja muut kansaneläkelaissa mainitut rahamäärät
• Takuueläke
• Perhe-eläke
• Rintamalisät
• Vammaistuet
• Työttömyysturvan peruspäiväraha (vaikuttaa myös ansiopäivärahaan) ja työmarkkinatuki sekä lapsikorotus
• Osa eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista
• Lääkekorvausten vuotuinen omavastuu
• Lapsilisät
• Lastenhoidon tuet
• Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat
• Opintotuki (ensimmäinen indeksitarkistus elokuussa 2014)

Täyden kansaneläkkeen määrään on Kelassa sidottu mm.

• Sotilasavustuksen perusavustus
• Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa
• Maatalouden luopumistuen täydennysosa

Lisäksi muiden viranomaisten kuin Kelan hallinnoimia, kansaneläkeindeksin kehitykseen sidottuja määriä ovat mm.

• Toimeentulotuen perusosa
• Ulosotossa sovellettavan velallisen suojaosuuden määrä
• Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden perusteena oleva rahamäärä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatto

Täyden kansaneläkkeen määrään on muualla kuin Kelassa sidottu mm.

• Valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen täyden eläketulovähennyksen määrä

Seuraavan vuoden kansaneläkeindeksin pisteluku saadaan jakamalla kunkin vuoden kolmannen vuosineljänneksen (heinä-, elo- ja syyskuun) elinkustannusindeksin pistelukujen keskiarvo luvulla 1,16. Kela vahvistaa seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Historia

Kansaneläkeindeksi luotiin vuoden 1956 kansaneläkelain yhteydessä, jolloin kansaneläkelain mukaisten etuuksien kehitys sidottiin elinkustannusindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin perustasoksi määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä elinkustannusindeksin pisteluku 116, joka oli kansaneläkelain voimaantuloa edeltäneen vuosineljänneksen pistelukujen keskiarvo.

Tarkkaan ottaen:

»Kansaneläkelain voimaantuloa välittömästi edeltäneen vuosineljänneksen aikana vallinneiden elinkustannusten indeksipistelukuna pidetään mainitun neljänneksen kultakin kuukaudelta laskettujen indeksipistelukujen keskiarvoa tasoitettuna lähimmäksi kokonaisluvuksi.»

Kansaneläkelaki astui voimaan 1.1.1957, jolloin sitä edeltänyt vuosineljännes oli loka-joulukuu 1956. Elinkustannusindeksin pisteluvut tuolloin olivat 1956:10=113, 1956:11=118 ja 1956:12=118, joista laskettu keskiarvo pyöristettynä kokonaisluvuksi on juuri 116.

Valtioneuvoston päätös kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin (510/1961)

Indeksitarkistuksia tehtiin aluksi kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun indeksi oli edellisestä tasostaan muuttunut vähintään 10 %, kunnes vuonna 1961 määräaika laskettiin yhteen kuukauteen. Tarkistuksen laukaisevan muutoksen määrää pienennettin ensin 5 %:iin vuonna 1963 ja myöhemmin 3 %:iin vuonna 1967, mikä yhdessä 1970-luvun korkean inflaation kanssa johti siihen, että etuuksiin tehtiin viisi indeksitarkistusta vuoden 1975 aikana. 1980-luvulla indeksitarkistus alettiin tehdä ensin kaksi kertaa vuodessa ja lopulta vuodesta 1985 lähtien kerran vuodessa kunkin kalenterivuoden alussa.

Poikkeukset kansaneläkeindeksiin

Kansaneläkeindeksi itsessään on saanut kehittyä varsin rauhassa ilman, että sen kulkua olisi väkisin ohjattu muualle kuin laskentasääntöjen osoittamaan suuntaan. Yleisempää on ollut, että indeksiin sidottujen etuuksien kehityksessä on poikettu indeksin osoittamasta muutosvauhdista. Yhden kerran kuitenkin myös itse indeksiin on kajottu.^lähde?

Vuoden 1994 indeksikorotus jätettiin säästösyistä tekemättä. Aluksi tarkoitus oli tehdä väliin jäänyt indeksikorotus vuoden verran myöhässä vuonna 1995, mutta seuraavana vuonna vuoden rästiin jäänyttä korotusta lykättiin jälleen, kunnes siitä vuoden kuluttua kansaneläkejärjestelmän uudistamisen (ns. pohjaosien leikkauksen) yhteydessä korotus päätettiin jättää pysyvästi tekemättä. Kansaneläkeindeksi jäi päätöksen takia pysyvästi noin 2 % alemmalle tasolle^lähde?.

Kaksi kertaa on tehty indeksikorotus poikkeuslaissa mainitun indeksipisteluvun mukaan. Näinä kertoina varsinainen kansaneläkeindeksin pisteluku on vahvistettu, mutta sitä ei ole käytetty etuuksien tason laskemiseen.^lähde?

STM:n tiedote kansaneläkeindeksin säilyttämisestä ennallaan vuonna 2010

Vuoden 2010 indeksitarkistus olisi ollut negatiivinen, ellei indeksiä olisi poikkeuksellisesti jäädytetty. Syksyllä 2009 oltiin tilanteessa, jossa elinkustannusindeksi oli koko alkuvuoden ollut alemmalla tasolla kuin vuoden 2008 heinä-syyskuun elinkustannusindeksin keskiarvo. Lain mukaan tehty elinkustannusindeksin seuraaminen olisi merkinnyt kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromäärien alenemista. Normaalin käytännön mukaan vuoden 2010 kansaneläkeindeksi olisi ollut

${\mathsf {KE}}_{2010}={\mathsf {P}}_{0}\left({\mathsf {P}}_{0}\left({\frac {{\mathsf {EKI}}_{2009}^{07}+{\mathsf {EKI}}_{2009}^{08}+{\mathsf {EKI}}_{2009}^{09}}{3}}\right)\cdot {\frac {1}{1{,}16}}\right)=1490,$

joten kansaneläkeindeksi olisi laskenut 1502:sta 1490:een eli 0,8 % (kaavan funktio P₀($\cdot$) tarkoittaa pyöristystä nollan desimaalin tarkkuuteen eli kokonaislukuun). Etuuksien euromäärien lasku vältettiin säätämällä laki, jossa indeksin pistelukua ei muutettu, mutta kaikki kansaneläkeindeksistä riippuvat määrät säädettiin laskettavaksi vuoden 2009 indeksiä käyttäen.

Indeksien pistelukuja ja vuosimuutokset vuodesta 1985

Vuosi	Kansaneläke-indeksi 1957=100	Vuosimuutos	Elinkustannus-indeksi 1951:10=100	Vuosimuutos	Ansiotaso-indeksi 1964=100	Vuosimuutos
1985	823	6,9 %	980	5,9 %	943	8,4 %
1986	863	4,9 %	1015	3,6 %	1008	6,9 %
1987	893	3,5 %	1052	3,6 %	1079	7,0 %
1988	926	3,7 %	1104	4,9 %	1176	9,0 %
1989	976	5,4 %	1177	6,6 %	1281	8,9 %
1990	1045	7,1 %	1248	6,0 %	1398	9,1 %
1991	1104	5,6 %	1300	4,2 %	1487	6,4 %
1992	1139	3,2 %	1333	2,5 %	1515	1,9 %
1993	1170	2,7 %	1361	2,1 %	1526	0,7 %
1994	1170	0,0 %	1376	1,1 %	1557	2,0 %
1995	1192	1,9 %	1390	1,0 %	1629	4,6 %
1996	1195	0,3 %	1398	0,6 %	1693	3,9 %
1997	1202	0,6 %	1415	1,2 %	1729	2,1 %
1998	1223	1,7 %	1435	1,4 %	1790	3,5 %
1999	1239	1,3 %	1452	1,2 %	1839	2,7 %
2000	1253	1,1 %	1501	3,4 %	1912	4,0 %
2001	1302	3,9 %	1539	2,5 %	1999	4,6 %
2002	1333	2,4 %	1563	1,6 %	2069	3,5 %
2003	1349	1,2 %	1577	0,9 %	2151	4,0 %
2004	1357	0,6 %	1580	0,2 %	2232	3,8 %
2005	1362	0,4 %	1594	0,9 %	2319	3,9 %
2006	1377	1,1 %	1622	1,8 %	2389	3,0 %
2007	1401	1,7 %	1662	2,5 %	2469	3,3 %
2008	1436	2,5 %	1730	4,1 %	2606	5,5 %
2009	1502	4,6 %	1730	0,0 %	2710	4,0 %
2010	1502	0,0 %	1751	1,2 %	2781	2,6 %
2011	1508	0,4 %	1812	3,5 %	2856	2,7 %
2012	1565	3,8 %	1863	2,8 %	2947	3,2 %
2013	1609	2,8 %
2014	1630	1,3 %

Lähteet

• Kelan tilastollinen vuosikirja 2012. Kela, 2013. ISBN 978-951-669-927-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.12.2013).^{[vanhentunut linkki]}
• Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2000, s. 301-306, 352-353. Kela, 2001. ISBN 951-669-555-8 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.12.2013).^{[vanhentunut linkki]}
• Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä (HE 54/2001) finlex.fi. Viitattu 2.12.2013.
• Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksin soveltamisesta vuonna 2010 (HE 148/2009) finlex.fi. Viitattu 3.12.2013.

Aiheesta muualla

• Kansaneläkeindeksi Kelan sivuilla
• Kansaneläkeindeksi Eläkkeensaajien Keskusliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Elinkustannusindeksi Tilastokeskuksen sivuilla
• Ansiotasoindeksi Tilastokeskuksen sivuilla