Kannaksen ryhmä
Kannaksen Ryhmä oli Päämajan alainen sotatoimiyhtymä asemasodan aikana jatkosodassa. Se perustettiin hyökkäysvaiheen päätyttyä 1. maaliskuuta 1942 ja lakkautettiin sotatilanteen muutoksen perusteella ylipäällikön käskyllä 16. helmikuuta 1944. Ryhmän komentajana toimi Saksasta siirretty kenr.luutn. Harald Öhquist, jonka esikunta sijaitsi Suulajärven rannalla. Joukkojen vahvuus oli 4 divisioonaa Kannaksella.[1]
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päämaja antoi käskyn IV armeijakunnan nimen muuttamisesta Kannaksen ryhmäksi (Kan. R) 25. helmikuuta 1942. Käskyssä toimeenpanohetkeksi oli määrätty 1. maaliskuuta 1942 kello 12.00.[2]
Yksiköt perustamishetkellä:[3]
- 2. divisioona
- divisioonalle alistettuna JR 58, KevOs 18, 38. TykK, III/KTR 10, RaskPsto 17, JärPsto 4
- 10. divisioona
- divisioonalle alistettuna RjP 1, RjP 2, IV/16. Pr, 8. TykK, KevPsto/16. Pr, RaskPsto 13, 10. JärPtri
- 15. divisioona
- divisioonalle alistettuna 16. Pr (pois lukien IV P), RaskPsto/16. Pr, 20. TykK, KevPsto 14, RaskPsto 12, JärPsto 3 (pois lukien 2. Ptri)
- 18. divisioona
- ryhmälle alistettuna 8 . RPr, 1. RautPtri, ErP 1, PsJuna 1
Lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakkautuksen yhteydessä ylipäällikkö jakoi Kannaksen Ryhmän kahdeksi johtoportaaksi, Länsi-Kannaksen IV Armeijakunnaksi ja Itä-Kannaksen III Armeijakunnaksi. Läntisen osan komentajaksi ylipäällikkö nimitti kenr.luutn. Taavetti Laatikaisen, jonka esikuntana jatkoi Kannaksen Ryhmän esikunta ja Itä-Kannakselle kenr.luutn. Hjalmar Siilasvuon, jonka esikunnaksi siirrettiin Vienan III Armeijakunnan esikunta.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Suomen sodat 1939–45”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 489–490. (Asemasodan kausi) Helsinki: Otava, 1966.
- ↑ Sotapäiväkirjan liite 413 (378/Op.1/5d/sal) (Päämaja, operatiivinen osasto) 25.2.1942. Kansallisarkisto. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ Sotapäiväkirjan liite 420, Maavoimien sotajaotus, s. 2–3 (Päämaja, operatiivinen osasto) 1.3.1942. Kansallisarkisto. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ Toim Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: ”Asemasota”, Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 333, 347. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6
- ↑ ”I Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella”, Suomen sota 1941–1945, s. 19–20. (7. osa, toim. Sotahistoriallinen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto) Helsinki: Kivi, 1957. Sarja: Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallisen toimiston julkaisuja; 9, 7