Kangasalan lepokoti
| Kangasalan lepokoti | |
|---|---|
| Tyyppi | erikoismuseo |
| Sijainti | Ruutanantie 26, Kangasala |
| Perustettu | 1996 |
| Ylläpitäjä | Kangasalan Lepokoti-Säätiö |
| Kotisivut | https://kangasalanlepokoti.fi/ |
| Koordinaatit | |
 Kangasalan lepokoti |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kangasalan lepokoti on 1910[1] perustettu lomailupaikka Kangasalla. Lepokoti sijaitsee lähellä keskustaa Ukki-järven rannalla. Lepokoti toimii museona, sitä voi vuokrata tilaisuuksien pitopaikaksi tai työtilaksi, siellä voi yöpyä ja Kangasalan Kädentaitajat pitävät siellä myyntinäyttelyään[2][3].
Lepokodissa on noin 30 huonetta ja suuri keittiö[4]. Lepokodin pihapiirissä on myös saunarakennus, jossa on takkahuone ja keittiö[5]. Lepokodilla on kesäteatterinäyttämö, jolla on ollut näytöksiä vuodesta 2016[6].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta täysihoitolana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1910 perustettiin Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti Osakeyhtiö täysihoitotoiminnan ammattilaistamiseksi Kangasalla. Lepokodin rakennuksen paikalle siirretty runko on Kangasalta Suomen ensimmäisen kansanopiston päärakennuksesta, joka oli tehty 1890-luvun alkupuolella. Lepokodin rakennuksen suunnitteli Heikki Tiitola. Aluksi talon hoitajana toimi Ida Isaksson Tampereelta. 1912 Lepokodin isäntäpariksi tuli Hans ja Gustava Adler. 1921 osakeyhtiö purkautui ja Adlerit saivat talon omistukseensa. Tontti oli vuokralla läheiseltä Sorolan kartanolta. Myöhemmin toimintaa hoitivat Adlerien kolme tytärtä: Martta Aarnikotka, Olga Adler-Tyrkkö ja Kyllikki Kärkkäinen.[7] Täysihoitolassa vieraili monia kuuluisia muusikkoja, kuvataiteilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä ja tiedemiehiä. Lepokodissa on lomaillut ja työskennellyt muun muassa Jean Sibelius, Tauno Palo, Juice Leskinen, Eeva-Liisa Manner ja Pentti Saarikoski.[8][9][10] Kirjailija Jalmari Finne asui Kangasalla, lähinnä Lepokodilla, 11 viimeistä vuottaan. "Finnen huone" on yksi Lepokodin nähtävyyksistä.[11]
Säätiön perustaminen ja entisöinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 täysihoitolan toiminta loppui, ja lepokoti toimi tämän jälkeen yksityiskotina[12]. Täysihoitolatoiminnan hiivuttua rakennus aiottiin välillä jopa purkaa. 1996 perustettiin Kangasalan Lepokoti-Säätiö, jonka tehtävänä on irtaimiston säilyttäminen osittain museoituna ja eheänä kokonaisuutena. Lepokotia voidaan käyttää opastettuna matkailukohteena ja se voi tarjota työskentely- ja toimintatiloja kulttuurin eri tahoille.[13][12][1]
Säätiö on ylläpitänyt ja kunnostanut rakennusta[1]. Tampereen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus teki kunnostus- ja entisöintityöt kurssimuotoisesti vuosina 1996–2000[14]. Työtä suunnittelemassa sekä työn toteuttamista valvomassa ja ohjaamassa on ollut arkkitehti Riitta Kuronen. Tarmo Marjamäki on konsultoinut, tehnyt kunnostustöiden tekniset kunnostusohjeet ja valvonut töitä.[4]
Lepokodin vesikatto kunnostettiin vuonna 1993. Kunnostuksen suunnitteluvaihe kesti vuoteen 1996. Entisöintityö aloitettiin Lepokodin huonokuntoisesta saunarakennuksesta. Saunan sisällä tehtiin suuria purku- ja muutostöitä. Lepokodin lasiveranta rakennettiin lähes kokonaan uusiksi. Lepokodin huoneet ja aulatilat sekä kalusteet kunnostettiin ja entisöitiin.[4]
Kuvia Lepokodilta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Lepokoti Ukkijärven puolelta katsottuna -
Lasiterassi Ukkijärven puolella -
Maisema terassilta Ukkijärvelle
Lepokodin sisäkuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Käytävä -
Sali -
Radiohuone
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehtonen, Jussi: Tunnelmien talo, Kangasalan lepokoti; Promillion Oy 2013; ISBN 951-98866-4-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kangasalan Lepokoti täyttää 100 vuotta, sivu 14, Seutulainen 8/2010
- ↑ TOP 5 vinkit Kangasalla; Visit Kangasala (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehtonen, sivut 7-11
- ↑ a b c Entisöinti; Kangasalan lepokoti
- ↑ Sauna; Kangasalan lepokoti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salaseuran Teatteri – Kesäteatteria Kangasalla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia; Kangasalan lepokoti
- ↑ Lepokodin lyhyt historiikki; Kangasalan Lepokoti-säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Täällä Jean, Juice ja Tauno lomailivat – Kangasalan Lepokodin historia kuhisee taiteilijaelämää; Yle 3.7.2016
- ↑ Lehtonen, sivut 14-17
- ↑ Lehtonen, sivu 64
- ↑ a b Säätiön tarkoitus; Kangasalan lepokoti
- ↑ Kangasalan Lepokoti-säätiö, YTJ
- ↑ Lehtonen, sivut 22-23
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kangasalan lepokodin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuomas Marjamäki: LPV: Pelastakaa Lepokoti!; Lyhtypirtti 31.7.2018 - Lyhtypirtin viesti 61, 6/1992 uudelleen julkaistuna
- Peltola, Veli-Matti: Lepokodin raatajan päiväkirja; Aapiskukko tietoaikaan -projekti, 1999; ISBN 952-91-1730-2