Kanadanruohokanukka
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kanadanruohokanukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Cornales |
| Heimo: | Kanukkakasvit Cornaceae |
| Suku: | Kanukat Cornus |
| Laji: | canadensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cornus canadensis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kanadanruohokanukka (Cornus canadensis) on kanukkakasvien heimoon ja kanukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan itäosista koko Pohjois-Amerikan halki Alaskaan ja Siperian itäosiin. Lajia käytetään toisinaan koristekasvina.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadanruohokanukka on monivuotinen ruohokasvi. Kasvin vuosittain uusiutuvat versot nousevat haarautuvasta maavarresta kasvupaikasta riippuen kesäkuun alkupuolella ja saavuttavat noin 10–30 senttimetrin korkeuden. Maavartensa avulla kasvi muodostaa usein laajoja mattoja.
Kasvin soikeat, terävät lehdet sijaitsevat varsien päissä neljän tai kuuden ryhmissä. Kanadanruohokanukka muistuttaa huomattavasti Suomessakin kasvavaa ruohokanukkaa (Cornus suecica), mutta tämän lehdet ovat jakautuneet tasaisesti koko varteen. Varret päättyvät kukintoon tai pysyvät kasvullisina.
Kukat ja hedelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadanruohokanukan kukinnossa on noin 8–25 kukkaa; kukinnon ympärillä on neljä valkoista, joskus vaaleanpunaista ylälehteä. Yhdessä kukassa on neljä valkoista tai vihertävää kehälehteä. Heinä-elokuussa aukeavissa kukissa on mettä erittäviä kiekkoja. Kanadanruohokanukan pölyttymismekanismi on epätavallinen: kehälehdissä on herkkiä harjaksia, jotka koskettaessa avaavat sulkeutuneen kukan ja ponnet viskaavat siitepölyn ilmaan. Tällöin kukassa vierailevat hyönteiset peittyvät siitepölyyn.
Kanadanruohokanukan pyöreät, punaiset marjat kypsyvät syyskuussa. Ne ovat syömäkelpoisia, mutta mauttomia ja jauhoisia. Eläimet syövät marjoja ja varmistavat näin kasvin leviämisen; siemenet itävät seuraavana keväänä tai vasta kahden talven jälkeen.
Kromosomiluku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvin kromosomiluku on 2n = 22 tai 44.
Levinneisyys ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadanruohokanukka kasvaa laajalla alueella koko Kanadassa, Siperian itäosissa ja Yhdysvaltain pohjoisissa osavaltioissa. Etelässä erillisiä kasvustoja esiintyy Kalliovuorten ylängöiltä New Mexicoon ulottuvalla alueella; itäisin kasvusto on Grönlannissa.
Laji kasvaa monenlaisissa elinympäristöissä, tavallisimmin havumetsien aluskasvillisuudessa ja aukioilla. Kanadanruohokanukka sietää mantereellisempaa ja siten kuivempaa ilmastoa kuin ruohokanukka, mutta esiintyy yleisimmin paikoissa, joissa on hyvät vesivarat. Se kasvaa usein yhdessä vanamon (Linnaea borealis), keltatalvikin (Pyrola chlorantha), Rubus pubescens-vatukan, Trientalis borealis-metsätähden ja Viola renifolia-orvokin kanssa.
Peurat ja hirvet syövät kanadanruohokanukan lehtiä, kun taas marjat ovat tärkeää ravintoa monille linnuille ja nisäkkäille.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanadanruohokanukka on läheistä sukua ruohokanukalle; risteymiä muodostuu alueilla, joilla lajien levinneisyysalueet ovat päällekkäiset. Vakiintunutta, tetraploidia risteymää kutsutaan nimellä Cornus unalaschkensis; nykyisin risteymää voi löytää myös kantalajien levinneisyysalueen ulkopuolelta. Jotkut tutkijat erottavat ruohomaiset kanukkalajit omaan Chamaepericlymenum-sukuunsa, jota useimmat pitävät kanukoiden suvun alasukuna Arctocrania.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Hedelmiä -
Piirros kasvista
