Kamerunin historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kamerunin historia kertoo Kamerunin historiasta. Varhaismmat merkit ihmisasutuksesta Kamerunin alueella ovat ajalta 50 000 vuotta sitten. Varhaisimmin Kamerunissa asunut väestö, josta on hyvästi tietoa, on pygmeihin, baka-kansaan kuuluva väestö, joka elää metsästäjä-keräilijöinä. Jossain vaiheessa maan pohjoisosassa sao-kansa perusti yhdyskuntia ja valtakuntia. Myöhemmin 1400-luvulla oli Kamerunin pohjoisosasta Nigeriaan ulottuva Kotokon kuningaskunta. 1700-luvulla tuli pohjoisen suunnalta fulaneja, jotka olivat muslimeja.

1470-luvulta alkaen portugalilaisia tuli Kamerunin rannikolle ja muun muassa Doulaan ja Bimbiaan perustettiin orjakauppasatamia. 1800-luvulla orjakaupan loputtua eurooppalaiset kauppasivat kumia ja palmuöljyä. Tuolloin saksalaiset ja britit olivat Kamerunissa merkittäviä kaupankävijöitä. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa 1884. Kun Saksan siirtomaat jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ison-Britannian ja Ranskan kesken, Ranska sai suurimman osan Kamerunista ja Iso-Britannia sai pienen alueen Nigerian eteläpuolelta. Ranskalle kuulunut osa itsenäistyi 1960. Seuraavana vuonna Isolle-Britannialle kuuluneilla alueilla järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella pohjoinen alue liittyi Nigeriaan ja eteläinen Kameruniin.[1]

  1. Kamerun Globalis. 27.1.2022. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.