Kamelit (suku)
| Kamelit | |
|---|---|
 Dromedaari (Camelus dromedarius) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Kamelit Camelidae |
| Suku: |
Kamelit Camelus Linnaeus, 1758 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Kamelit (Camelus) on kamelien heimoon kuuluva kaksivarpaisten sorkkaeläinten suku. Varsinaisten sorkkien sijaan niillä on varpaissa pehmeät anturatyynyt ja suuret kynnet. Sukuun kuuluu kaksi lajia, yksikyttyräinen dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus). Kamelien lähimpiä sukulaisia ovat samaan heimoon kuuluvat laamat ja vikunjat.
Kamelit märehtivät, mutta kamelien heimo ei kuulu perinteiseen märehtijöiden alalahkoon toisin kuin esimerkiksi nauta ja hirvi. Kuten naudalla, myös kameleilla on useita mahoja, mutta niiden jakautuminen kammioiksi on erilainen. Yleisesti katsotaan kamelin mahoja olevan kolme, vaikka viimeisessä on toiminnallisesti kaksi osaa.
Ihminen kesytti kamelin joskus 930-luvun ja 900-luvun välillä ennen ajanlaskun alkua. Tämä arvio perustuu tutkijoiden tekemiin luulöytöihin.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Molempia kamelilajeja on käytetty pitkään hyötyeläiminä. Dromedaari on nopeana ja kestävänä juoksijana parempi ratsueläin, kaksikyttyräinen taas parempi kuormajuhta, sillä se jaksaa kantaa kevyesti yli 250 kg:n painoisia kuormia pitkiä matkoja. Villit kaksikyttyräiset kamelit ovat äärimmäisen uhanalaisia, ja niitä on jäljellä korkeintaan 1 000 yksilöä. Vaikka kesytettyjä kaksikyttyräisiä kameleita on vielä kohtalaisen paljon (arvio: 1,4 milj. yksilöä), näidenkin määrät ovat vähenemässä (v. 2006). Kameleiden maitoa käytetään monin paikoin ruuan valmistuksessa. Kaksikyttyräisestä kamelista saadaan myös päällysvaatteisiin käytettävää hienoa villaa, joka muistuttaa kashmiria.[2] Villaa ei kuitenkaan saada paljoa, mikä on johtanut lampaiden ja vuohien suosion nousuun.
Kamelin korkeus lapaluiden kohdalta on jopa yli 225 cm. Kameli painaa noin 350–700 kg. Ensimmäiset kamelit kesytettiin jo 2000 eaa. Kameli voi elää yli 50 vuotta, joten se on nisäkkääksi hyvin pitkäikäinen. Keskimääräinen elämänkaari kestää noin 40–50 vuotta.[3] Väritykseltään kameli on ruskea tai hiekanvärinen. Dromedaari on yleensä vaaleampi ja lyhytkarvaisempi kuin kaksikyttyräinen kameli. Kuivuutta kaksikyttyräinen sietää yleensä heikommin. Erämaan laivana tunnettu kameli osaa myös uida.
 Camelus dromedarius |
 Camelus bactrianus |
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kameli yhdistetään perinteisesti Arabiaan ja Egyptiin, eli yleensä aavikkoisille alueille. Kuitenkin kamelin levinneisyys kattaa koko Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Keski-Aasian. Nykyisin kamelit ovat levinneet myös Australiaan.
Kaksikyttyräinen kameli elää varsinkin Etelä- ja Keski-Aasiassa, yksikyttyräinen kameli taas Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa. Kumpiakin kuitenkin tavataan molemmilta alueilta. Dromedaari on huomattavasti yleisempi, ja sen asuinalueet ulottuvat käytännössä myös kaikkialle kaksikyttyräisen kamelin levinneisyysalueelle. Dromedaari asustaa Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Afganistanissa, Pakistanissa, Luoteis-Intiassa, Kiinan länsiosissa ja Turkmenistanissa. Sitä on myös viety Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Kanariansaarille työeläimeksi. Nykyisin maailmassa on noin 13 miljoonaa kesyä dromedaaria, joita käytetään taakkojen kantamiseen sekä ravikilpailuihin. Suurin osa kesyistä kameleista on yksikyttyräisiä.
Villejä kameleja on enää hyvin vähän, ja varsinkin villit kaksikyttyräiset kamelit ovat sukupuuton partaalla. Villit kamelit elävät pienillä alueilla Kiinassa ja Mongoliassa. Lisäksi Australiassa elää villiintyneinä sinne tuotuja dromedaareja, joita on nykyään ainakin puoli miljoonaa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kameli tulee sukukypsäksi yleensä 3,5–5 vuoden iässä. Hyvissä olosuhteissa kiimakierto on ympärivuotinen. Kiimakierron pituus on yleensä noin 3 viikkoa. Munasolu ei irtoa, mikäli parittelua ei tapahdu. Kameli on säästäväinen tässäkin. Sekä tammat, että oriit voivat olla osan vuotta seksuaalisesti inaktiivisia.[4]
Kiima-ajan koittaessa aikuiset oriit ovat hyvin aggressiivisia, eikä niitä voida käyttää työhön - ne kilpailevat naaraista. Niskassa sijaitsevat erityiset rauhaset, ns. occipitaali-rauhaset, erittävät voimakasta hajua. Suustaan ori pullistaa esiin suuren ja pehmeän kitapurjeesta muodostuneen pussin, ”kitalakihuulen” (eng. ”palatal flap”, ital. ”labbro palatale”)[4] Vanhempi uros astelee jäykin askelin kilpakosijan edessä kuolaten ja hampaitaan narskuttaen. Uros virtsaa ja ulostaa sekä levittää jalkansa pelotellen näin vastustajaansa. Kiistakumppanit voivat joutua tappeluun. Silloin ne potkivat toisiaan etujaloillaan ja purevat vastustajaansa jalkoihin, kaulaan ja nivusiin. Taistelussa toinen eläimistä voi jopa menehtyä. Voittaja saa palkinnoksi jopa 30 naaraan haaremin.
Yhdyntätapa on sorkkaeläimeksi poikkeuksellinen: tamma asettuu makuulle mahalleen ja ori tämän taakse polvilleen, etujalat tamman kahtapuolta. Astuminen kestää 10–30 minuuttia, jopa pidempään. Tänä aikana ori voi ejakuloida 3–4 kertaa. Ejakulaatin tilavuus on 6–8 ml.[4]
Dromedaari kantaa sikiötä noin 12 ja kaksikyttyräinen 13,5 kk.[4]
Aikanaan naaras vetäytyy synnyttämään rauhalliseen paikkaan. Vasa syö muutaman tunnin kuluessa ja kävelee jo päivän vanhana. Emo ja poikanen palaavat laumaan, joka ottaa kiinnostuneena vastaan uuden jäsenensä.
Dromedaari ja kaksikyttyräinen risteytyvät. Risteymillä voi olla jalostusarvoa. Myös laama ja kameli on vuonna 1997 onnistuttu risteyttämään, minkä tarkoituksena oli lisätä laamojen kestävyyttä tai lisätä kamelin villan määrää. Syntynyt risteymä ei omannut toivottuja ominaisuuksia.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamelit syövät lähinnä lehtiä ja silmuja, ruohokasveja sekä oksia. Se tulee toimeen heikommalla ravinnolla kuin muut laiduntavat eläimet. Kameli saattaa syödä toisinaan myös luita kivennäisainetarpeiden tyydyttämiseksi.
Rasvakudoksesta koostuvan, ravintoa säilövän kyttyränsä ansiosta kameli pystyy elämään pitkiä aikoja vähällä ruualla ja vedellä, mutta keitaalle päästyään kameli voi kerralla juoda jopa 130–150 litraa vettä (jopa 25–30 % elopainosta). Kamelin erytrosyytit ovat erityisen kestäviä, eikä hemolyysiä tapahdu veren osmolaliteetin laskiessa juomisen seurauksena. Kameli voi elää 30 päivää ilman vettä, ja se saattaa menettää kolmanneksen ruumiinsa painosta kuolematta.
Kameli symboliikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska kameli on ruuan suhteen varsin vaatimaton, se Euroopassa jo varhaisella keskiajalla nousi kohtuullisuuden ja raittiuden symboliksi. Kamelin askeettisten elämäntapojen vuoksi kirkkoisä Augustinus piti sitä taakkansa nöyrästi kantavan kristityn vertauskuvana. Euroopassa kameli on perinteisesti yhdistetty aavikkoihin, varsinkin Arabiaan, ja se onkin saanut kunnianimen erämaan laiva.
Kameli suostuu ottamaan selkäänsä vain taakkoja, joita se tietää pystyvänsä kantamaan, minkä vuoksi sitä pidettiin aiemmin harkitsevaisuuden vertauskuvana. Myönteisenä piirteenä ajateltiin myös kamelin kyky laskeutua polvilleen ja ottaa ratsastaja selkään vähentäen selkään nousemisen vaikeutta.
Toisaalta korkealla olevan ”ryhdikkään” pään ja kaulan vuoksi kamelia on myös pidetty uppiniskaisena ja ylpeänä eläimenä.Tarun mukaan leuhka ilme johtuu siitä, että se on ainoa eläin, joka tietää Jumalan (Allah) sadannen nimen. Nykyaikana kameliin on liitetty enemmänkin negatiivisia mielikuvia: sitä kuvataan suorastaan korskeana eläimenä, joka suhtautuu ylimielisesti muihin. Esimerkiksi Nicotinell-mainoksessa mies yrittää päästä kamelin luokse. Tässä kameli kuvaa vaikeaa päämäärää ja tavallaan rinnastetaan tupakoinnin lopettamisen vaikeuteen. Kamelin esiintyminen mainoksessa saattaa myös johtua Camel-nimisestä savukemerkistä.
Aasialaisessa kulttuurissa ei kamelilla ole samanlaista symbolista merkitystä kuin Euroopassa. Kun Euroopassa kameli on ollut yleensäkin Aasian vertauskuva, se on Keski- ja Etelä-Aasian asukkaille ollut jokapäiväinen työeläin. Aasian mytologioissakin kameli mainitaan kuitenkin joskus. Sen kerrotaan esimerkiksi surreen Buddhan kuolemaa yhdessä puhvelin, norsun ja tiikerin kanssa.
Kristinuskossa kamelilla on kaksinainen merkitys. Kun marttyyrit Kosmas ja Damianos 200-luvulla ennen kuolemaansa kertoivat haluavansa tulla haudatuksi samaan paikkaan, kameli alkoi puhua ja asettui puolustamaan heidän kantaansa. Toisaalta toisen kertomuksen mukaan myös paholainen on ottanut kamelin hahmon. Kolmannessa Mooseksen kirjassa kameli mainitaan ”saastaisena” eläimenä, jonka lihaa ei saanut syödä. Jeesus opetti tunnetussa vertauksessa, että ”helpompi on kamelin mennä neulan silmästä läpi kuin rikkaan päästä taivaaseen”.
Kamelit kuvataiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arvostettuja kameleita kuvataiteen alalla on luonut muun muassa yhdysvaltalainen kuvanveistäjä Nancy Graves (1940–1995).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gummerus, Tietojätti – Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja (toim. Jorma O. Tiainen) ISBN 951-20-2429-2
- Hans Biedermann, Suuri Symbolikirja (toim. Pentti Lempiäinen) ISBN 951-0-18537-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://news.nationalgeographic.com/news/2014/02/140210-domesticated-camels-israel-bible-archaeology-science/
- ↑ Hannelore Eberle, Hermann Hermeling, Marianne Hornberger, Roland Kilgus, Dieter Menzer, Werner Ring, suom. Pirjo Luoto: Ammattina vaate, s. 22. (Alkuteos Fachwissen Bekleidung) WSOY, 2002. ISBN 951-0-26522-5
- ↑ http://zoo.pgh.pa.us/wildlife_lookUpAnimal_detail.asp?categoryname=&animal=73 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Scaramella, Domenico; Cianci, Dario; Macchioni, Guido: Il cammello, s. 135–147. Bologna, Italia: Edizioni Agricole, 1989. ISBN 88-206-3139-3 italiaksi