Kalmujoki (Saarijärvi)
| Kalmujoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Mahlunjärven alue (14.62) |
| Pinta-ala | 1 787,84 km² [1] |
| Järvisyys | 6,82 % [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kalmarinselkä |
| Laskupaikka | Horonalainen |
| Sivu-uomat | Tarvonpuro, Suilunpuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 129,8 m [2] |
| Laskukorkeus | 124,5 m [3] |
| Korkeusero | 5,3 m |
| Pituus | 3,7 km |
| Leveys | 10 – 130 m [2] |
| Kaltevuus | 1,43 m/km |
| Suurin virtaama | 115 m³/s [4] |
| Keskiylivirtaama | 67,26 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 17,8 m³/s [5] |
| Keskialivirtaama | 4,54 m³/s [4] |
| Pienin virtaama | 1,19 m³/s [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kalmujoki on Keski-Suomen Saarijärvellä virtaava noin neljä kilometriä pitkä joki, alkaa Kalmrinselästä ja laskee Horonalaiseen. Joki muodostaa Saarijärven reitin pääuoman keskijuoksun osuuden.[6][2][3]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalmujoki alkaa järven eteläpäässä Hietaaniemen itäpuolisesta lahdesta ja se alkaa virtaamalla nopeasti Sahi nimisessä koskessa pieneen suvantoon. Noin 150 metriä pitkän kosken alisessa suvannossa on vedenpinta 129,4 metriä mpy. Joki kääntyy suvannossa kohti etelää ohittaen pääosin itäpuolelta noin 200-metrisen jokisaaren. Seuraava koskiosuus alkaa noin sadan metrin jälkeen saaresta. Kyseessä on yli 600 metriä pitkä Kalmukoski. Kosken alapään ylittää kylätien silta. Koko joen pituudelta vähintään toinen rannoista on Koskenkylän peltomaata tai sen suoja-aluetta. Noin 600 metriä sillan alapuolella joki kapenee ja muuttuu 130 metriä pitkäksi koskeksi. Sen alapuolella alkaa lyhyt Haapakoski, jossa on muutamia saaria. Koskessa joen ylittää myös sähkölinja ja kosken alle laskee oikealta tuleva Suilunoja. Haapakosken suvannossa on vedenpinnan korkeus 124,7 metriä mpy. Suvannossa on jokisaari, jossa sijaitsee vapaa-ajan asunto. Suvannon jälkeen tekee joki Markunniemen kiertävän mutkan, johon laskee vasemmalta Tarvopuro. Tarvopurossa ja ylempänä Tarvolammessa on vedenpinta samalla korkeudella kuin joessa. Tarvopurosta on alajuoksua jäljellä 800 metriä Horonalaisen pohjoispäähän. Horonalaisessa on vedenpinta 124,5 metriä mpy.[2][3]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalmujoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Mahlunjärven alueella (14.62), jonka Vartejärven–Horonalasen alueeseen (14.622) se kuuluu.[7] Joen valuma-alueen pinta-ala on likimain sama kuin Kalmukosken vesivoimalaitoksen kohdalla ilmoitettu arvo 1 787,84 neliökilometriä. Valuma-alueen järvisyys olisi silloin noin 6,82 %.[1]
Kalmujoen virtaamat mitataan Kalmarinjärven luusuasta ja keskivirtaama (MQ) on ollut 17,8 m³/s vuosina 1981–2010 [5], keskiylivirtaama (MHQ) 67,26 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 4,54 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1910–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 1,19 m³/s, joka sattui viimeksi 11.9.2018, ja suurin virtaama (HQ) on 115,00 m³/s, joka mitattiin 12.5.1982.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1977 julkaistussa Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitetaan Kalmujoesta neljän kosken tiedot. Alin koski Lehtolankoski on 75 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sen pudotus on 0,6 metriä. Haapakoski on 260 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja sen pudotus on 1,4 metriä. Kalmukoski on 350 metriä pitkä, 20 metriä leveä ja sen pudotus on 3,2 metriä. Ylin koski, Kalmukosken sahi, on 300 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja sen pudotus on 0,5 metriä. Kalmujoen koskista Lehtolankoskea ja Haapakoskea on käytetty vesivoiman tuotantoon. Sillä on pyöritetty aikakin vesisahaa. Haapakoskessa on edelleen patorakenteita.[8]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki sisältyy vuodesta 1995 alkaen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.[9] Joen rantavyöhykkeitä on merkitty mukaan Saarijärven reitin Natura 2000- hankkeen suojelualueeseen (FI0900025, 1 534 hehtaaria), jolla pyritään suojelemaan joen rantoja. Suojeluun on otettu joen yläjuoksulta sen itärantoja ja Sahin molempia rantoja, sekä Kalmukosken länsirantaa, kosken alapuolen länsirantaa ja Haapakosken koillisrantaa.[10][11][2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Kalmujoki, niska (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c Kalmujoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ a b c d e Kymijoen vesistö - Kalmarinjärven luusua (virtaamatietoja vuosilta 1910–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (Kalmarinjärven luusuan virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Vartejärven–Horonalasen alue (14.622) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Koski-inventointi, s. 76–77. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2023).
- ↑ Koski, Katriina (kirj.): Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016 (PDF) 2016. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Saarijärven reitti (Natura 2000 -suojelualue, FI0900025, 1534 ha) 23.2.2023. Helsinki: ELY-keskukset. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Saarijärven reitti (NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM, FI0900025) europa.eu. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)