Kalle Leivonen
Kaarle Herman ”Kalle” Leivonen (17. syyskuuta 1886 Jalasjärvi – 23. syyskuuta 1938 Petroskoi[1]) oli suomalainen painija. Hän edusti Suomea kreikkalaisroomalaisessa painissa vuoden 1912 kesäolympialaisissa.[2] Ennen ensimmäistä maailmansotaa Leivonen muutti Yhdysvaltoihin ja sieltä 1930-luvun alussa Neuvostoliittoon. Hän katosi Stalinin vainojen aikana 1938, ja hänet teloitettiin syksyllä 1938.
Leivonen voitti vuonna 1914 SM-kultaa alle 60 kg:n sarjassa.[3]
Kalle Leivonen muutti vuonna 1914 Pietarsaaresta Yhdysvaltoihin. Vuonna 1929 käynnistynyt lama käynnisti amerikansuomalaisten keskuudessa muuttoliikkeen 1930-luvun alussa Neuvostoliittoon. Vuonna 1932 Leivonen seurasi tuhansia muita amerikansuomalaisia työläisiä. Uusi asuinpaikka Neuvostoliitossa oli Neuvosto-Karjalan Kontupohja, jossa hän työskenteli maalarina.[4] Leivonen vangittiin vuonna 1938 ja sai kuolemantuomion 21. syyskuuta 1938, ja kaksi päivää myöhemmin hänet teloitettiin lähellä Petroskoita. Leivonen rehabilitoitiin vuonna 1989.[1] Suomen viranomaiset julistivat hänet kuolleeksi 1. tammikuuta 1978.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lahti-Argutina, Eila: Olimme joukko vieras vaan: Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun, s. 295. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2001. ISBN 951-92667-2-0
- ↑ Kalle Leivonen Olympedia. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 276. Otava, 1970.
- ↑ a b Mysteerin synkkä ratkaisu. Urheilulehti, 26.8.2020, s. 30–31.