Kalamalja
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kalamalja-keskustelu on keskustelun muoto, joka soveltuu suurille ryhmille. Kalamaljoja järjestetään yleensä osallistavissa tapahtumissa, kuten epäkonferensseissa. Kalamaljan avulla koko ryhmä voi osallistua keskusteluun.
Menetelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisimpään rinkiin asetetaan neljästä viiteen tuolia, jotka muodostavat kalamaljan. Loput tuolit asetellaan sisäkkäisiksi renkaiksi kalamaljan ympärille. Kalamalja täytetään joko vapaaehtoisilla tai erikseen valituilla osallistujilla, muiden istuessa tuoleille kalamaljan ympärille. Avoimessa kalamaljassa yksi tuoli jätetään tyhjäksi, kun taas suljetussa kalamaljassa kaikki tuolit täytetään. Tilaisuuden juontaja esittelee aiheen ja osallistujat aloittavat keskustelun aiheesta. Kalamaljan ympärillä oleva yleisö seuraa keskustelua.
Avoimessa kalamaljassa kuka tahansa yleisön jäsen voi koska tahansa tulla istumaan kalamaljan vapaalle tuolille ja näin liittyä keskusteluun. Kun näin käy, yhden kalamaljassa jo olleen henkilön on vapaaehtoisesti jätettävä paikkansa ja siirryttävä yleisöön. Keskustelun edetessä osallistujat siirtyvät kalamaljan ja yleisön välillä varsin usein. Yleisön koosta riippuu, kuinka moni yleisön jäsen ehtii käydä kalamaljassa ja osallistua keskusteluun. Kun aika loppuu, kalamalja suljetaan ja juontaja esittää keskustelun yhteenvedon.
Suljetussa kalamaljassa alussa valitut osallistujat keskustelevat tietyn sovitun ajanjakson verran. Kun aika päättyy, he poistuvat kalamaljasta ja uusi ryhmä täyttää sen. Tämä jatkuu, kunnes riittävän moni yleisön jäsen on ehtinyt käydä kalamaljassa. Kun viimeinen ryhmä on valmis, juontaja sulkee kalamaljan ja esittää keskustelun yhteenvedon.
Edut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalamalja-keskustelun tärkein etu on sen soveltuvuus suurille ryhmille. Toinen etu on se, että puhujien ja yleisön välille ei tehdä jyrkkää erottelua. Nämä syyt ovat tehneet kalamaljoista suosittuja osallistavissa ryhmätapaamisissa sekä epäkonferensseissa ja muissa perinteisistä konferesseista poikkeavissa tilaisuuksissa.
Muunnelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmä jaetaan kahteen osaan siten, että molempien ryhmien jäsenillä on jokin yhteinen piirre. Esimerkkejä jaosta ovat aikuiset ja nuoret, miehet ja naiset, jne. Ryhmät tapaavat erikseen ja tuottavat kolmesta neljään kysymystä toiselle ryhmälle, jotka kirjoitetaan korteille. Tämän jälkeen ryhmät kootaan yhteen ja kortit vaihdetaan ryhmien välillä. Rakennetaan kalamalja, jonka ympärillä on kaksi tuolirinkiä, yksi kummallekin ryhmälle. Sisäringissä oleva ryhmä lukee kysymyksen ja käy keskustelun siitä. Ulkoringissä olevat kuuntelevat, mutteivät puhu. Kun kaikki kysymykset on käsitelty ja kaikki sisäringissä olevat ovat saaneet sanoa sanottavansa, ringit vaihdetaan ja prosessi toistetaan. Ryhmien tuottamat kysymykset voivat olla teemaltaan samoja, tai erilaisia. Tämä muunnelma toimii 30–60 hengen tilaisuuksissa ryhmäleikkinä.
Toisessa muunnelmassa kalamaljaa jatketaan tietyn ajan verran, esimerkiksi 30 minuuttia. Tämän jälkeen tilaisuuden juontaja pysäyttää kalamaljakeskustelun ja pyytää yleisöstä kommentteja ja kysymyksiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Silberman, Melvin L.: 101 ways to make training active, s. 11, 20, 137–139. (2nd ed) San Francisco (CA): John Wiley & Sons, 2011. ISBN 978-1-118-04669-2 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Closed Fishbowl (englanniksi)
- Using Fishbowl for class discussions (englanniksi)