Kakait
| Kakait | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | noin 75 000-200 000 | ||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | kurdi tai gurani | ||||||
| Uskonnot | Ahl-i Haqq | ||||||
Kakait on nimitys Ahl-i Haqq-uskonnon eli jarsanismin harjoittajille Irakissa. Uskon harjoittajia asuu myös Iranin puolella, jossa heitä kutsutaan kuitenkin nimellä Yaresan.
Asuinalue ja lukumäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kakaita asuu eri puolilla Irakin Kurdistania, sekä Iranin Azerbaidžanissa Irakin ja Iranin rajan toisella puolella. Iranissa heistä käytetään kuitenkin nimeä Yaresan.[1] Yhteensä kakaita on noin 75 000[2]–200 000[3]. Pakolaisuuden takia kakaita asuu nykyisin myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kakaiden alkuperästä on useita eri teorioita. Heidän uskontonsa on liitetty ennen islamin tuloa harjoitettuihin paikallisiin uskomuksiin, mutta ryhmän on esitetty myös muodostuneen mongolien hyökkäyksien jälkeen 1200-luvulla tai Osmanien ja Safavidien välisten kiistojen aikana 1500-luvulla. Toisen tarinan mukaan ryhmän perusti Sayyid Ishaq, joka tunnettiin sittemmin nimellä Sultan Sohak, Hawramanissa 1300-luvulla.[1] Saddam Husseinin Irakissa kakait joutuivat muiden kurdien tapaan maan hallituksen arabialaistamispolitiikan kohteeksi, jolloin heidän perinteisesti asuttamilleen alueille siirrettiin arabeja maan muista osista. Isis-järjestön otettua haltuunsa alueita Irakissa myös kakai-kyliä päätyi sen vallan alle ja he joutuivat muiden uskonnollisten vähemmistöjen tapaan vainon kohteiksi. Osa heistä on liittynyt Isisiä vastaan taisteleviin asejoukkoihin.[4]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kakaiden uskonnon tyypillinen piirre on sen salassa pitäminen.[1] Uskon piirteiden salassa pitäminen liittyy pelkoihin vainoista pääosin islamin uskontoa harjoittavan valtaväestön taholta.[3] Kakaiden uskonnossa on piirteitä islamin ohella myös vanhemmista mesopotamialaisista uskonnoista. Šiialaisten tapaan he korostavat Muhammadin ottopojan ja serkun Ali ibn Abi Talibin tärkeyttä. Jesidien tapaan he uskovat myös jälleensyntymiseen.[4] Muslimien tapaan kakait viettävät paastoa, mutta ramadanin sijaan paastoaika on vain kolmipäiväinen. Kakaiden pyhä kirja on nimeltään Zanur. Kakait tunnistaa usein suurista viiksistä, joita muslimit pitävät kakaista poiketan tavallisesti lyhyinä.[3]
Etnisesti kakait mieltävät itsensä kurdeiksi, mutta ovat ajaneet myös omaa erillistä poliittista asemaansa. Irakin tai Irakin Kurdistanin perustuslaissa heitä ei mainita omana erillisenä ryhmänään. Heillä on kuitenkin yksi kiintiöpaikka Halabjan maakunnan valtuustossa.[5] Kakait puhuvat kieltä nimeltä macho, joka määritellään vaihtelevasti joko kurdin tai guranin murteeksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Michael M. Gunter: Historical Dictionary of the Kurds, s. 152. (Toinen painos) The Scarecrow Press, 2011. (englanniksi)
- ↑ A religious minority in Iraq - A secret sect The Economist. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Karlos Zurutuza: Where a moustache can mean life or death Al Jazeera. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Mohammed A Salih, Wladimir van Wilgenburg: Iraq's Kakais: 'We want to protect our culture' Al Jazeera. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Saad Salloum: Who are Iraq's Kakai? Al-Monitor. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)