Kajo (Finnjamboree)
| Kajo 2022 | |
|---|---|
| Tyyppi | Finnjamboree VIII |
| Alkaa | 15. heinäkuuta 2022 |
| Loppuu | 23. heinäkuuta 2022 |
| Tapahtumapaikka | Evon nuorisoleirikeskus |
| Paikkakunta | Hämeenlinna |
| Osallistujia | n. 13 500 |
| Johtaja |
Janne Costiander, Maria "Kerttu" Nikkari |
| Järjestäjä | Suomen Partiolaiset |
| Kotisivut | |
Kajo oli järjestyksessään kahdeksas Finnjamboree, joka järjestettiin 15.–23.7.2022. Kajolle ilmoittautui 2. helmikuuta 2022 mennessä 13 454 ihmistä. Kajo järjestettiin edeltäjänsä Roihun tapaan Evon nuorisoleirikeskuksessa Hämeenlinnan Evolla.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osallistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajolle ilmoittautuminen alkoi 1. joulukuuta 2021 ja päättyi 2. helmikuuta 2022. Yli 18-vuotiaiden päiväleirille osallistuminen loppui 15. toukokuuta 2022. Ilmoittautumisaikana Kajolle ilmoittautui 13 454 osallistujaa, joista 4 920 oli tarpojia, 2 710 samoajia, 1 400 vaeltajia, 3 250 aikuisia ja 700 alle 12-vuotiaita. Määrissä ei ole otettu huomioon päiväleiriosallistujia.
Kajolle osallistui myös 750 kansainvälistä osallistujaa 20 eri valtiosta, mm. Kanadasta ja Australiasta.[1]
Leiriarki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajo oli jaettu kuuteen alaleiriin, joiden nimet ovat Tuike, Säde, Halo, Hehku, Fotoni ja Loiste. Kajolla on myös perheleiri Hiukkanen, johon menevät alle 12-vuotiaat ja heidän vanhempansa. Jokaisella alaleirillä oli oma leirihuivinsa, jonka toinen puoli oli alaleirin värinen ja toinen puoli valkoinen. Huivien lisäksi leiritunnisteina toimivat rannekkeet, jotka näyttivät ikäkauden ja joihin oli mahdollista myös ladata rahaa leirillä tapahtuvia maksuja varten.
Lähtökohtaisesti kaikki osallistujat ja tekijät majoittuivat leirillä leirilippukunnissa. Leirillä oli lisäksi leirihotelli, jossa tarjottiin erillismaksusta majoitusta erilaisissa metsämajoitteissa sekä Evo-keskuksen huoneissa.
Leirin aikana järjestettiin yhteisiä ohjelmia, mm. avajaiset, keskiäiset, päättäjäiset, bändi-ilta ja muita musiikkiesityksiä sekä yhteislauluiltoja.
Kajo oli Finnjamboree, jolla leiriläisille tarjottiin laajamittaisesti puhelinten latauspisteitä ja jossa mm. leirin tiedotuksessa sekä ohjelmassa hyödynnettiin laajasti matkapuhelimia.[1]
Hinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajon normaali osallistujamaksu oli 250 euroa, josta 22 % meni leirin puitteisiin, 15 % ohjelmaan, 11 % leirilippukuntien ja leiriorganisaation materiaaleihin ja kuluihin, 8 % projektitoimiston palveluihin ja suurleirin hallintoon ja 7 % riskivaraan. Loput 37 % meni leirin ruokahuoltoon.
Leirimaksusta oli mahdollista saada osittainen tai kokonainen vapautus leiristipendien kautta.
Kajon tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajon tavoitteet:
- Olla kaikkien saavutettavissa
- Olla yhteinen, ainutlaatuinen ja kansainvälinen partioelämys
- Kasvattaa tekemään vastuullisempia valintoja
- Luoda uusia tapoja tehdä yleisötilaisuuksia kestävästi
Kajon ohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajon ohjelmaan kuuluu esim. erilaisia laaksoja. Laaksoja oli kuusi, joiden nimet ovat Elämälaakso, Kanttilaakso, Mittelölaakso, Rauhalaakso, Tulevaisuuslaakso ja Tuumalaakso.
Vastuullisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajolla kiinnitettiin erityistä huomiota leirin vastuullisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Leirillä kiinnitettiin mm. erityistä huomiota harmaavesijärjestelmään, koska tuhansien leiriläisten toiminnasta jätevettä syntyy paljon. Leiri hyödynsi ja kehitti edelleen Evon nuorisoleirialueen valmista leiri-infraa. Leirin tavoitteena oli synnyttää kokeilujen pohjalta oppeja tulevien leirien ja muiden yleisötapahtumien tekemiseen kestävästi.[1] Kajolla tehtiin myös leirin kumppaneiden vastuullisuusarviointi leiriä varten kehitetyllä liikennevalomallilla.[2]
Kiusaamistapaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajolla ilmeni kiusaamistapauksia, jotka olivat lähtöisin Jodel-sovelluksessa käydyistä anonyymeistä keskusteluista. Kiusaamistapaukset kohdistuivat Fotoni-alaleiriin. Jotkut väittivät, että kiusaaminen johtui siitä, että Fotonin yhteydessä toimi perheleiri Hiukkanen ja Fotoni olisi sen takia ollut maastoltaan parempi kuin muut alaleirit. Kiusaamiseen puututtiin mm. kehottamalla kaikkia leirille osallistuneita johtajia puuttumaan kiusaamiseen matalalla kynnyksellä, nostamalla asia esille keskiäisissä ennen varsinaista ohjelmaa sekä leirin turvalisuusorganisaation ja henkisen tuen kautta. Muiden alaleirien leiriläiset järjestivät itse mm. kiusaamista vastustavia mielenilmauksia.[3]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kajo on partiolaisten pikkukaupunki Lammin Evolla – metsäiselle leirialueelle majoittuu 13 500 partiolaista Yle Uutiset.
- ↑ Entistä vastuullisempi suurleiri Kajo 2022. Viitattu 23.7.2022.
- ↑ Kokenut partiolainen yllättyi suurleirin kiusaamistapauksista: "Tuntuu, että kaikki muut alaleirit ovat meitä vastaan" Yle Uutiset.