Kajaanin seurakunta

Kajaanin seurakunta Kajana församling
tunnus	sijainti
Kajaanin kirkko
Tunnustuskunta	evankelis-luterilainen
Hiippakunta	Kuopion hiippakunta
Rovastikunta	Kajaanin rovastikunta
Pääkirkko	Kajaanin kirkko
Jäsenmäärä	24 315 (2024)
– Osuus asukkaista	n. 66,7 %
Kirkollisvero	1,60 %
Kirkkoherra	Antti Minkkinen
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Kajaanin seurakunta (ruots. Kajana församling) kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion hiippakuntaan. Seurakunta perustettiin vuonna 1651.

Vuoden 2024 lopussa Kajaanin seurakuntaan kuului 24 315 jäsentä, mikä oli noin 66,7 prosenttia Kajaanin asukkaista. Jäsenmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan.

Historiaa

Nykyisen Kajaanin seurakunnan alue kuului alun perin Paltamon vanhaan emäseurakuntaan. Kajaanin linnan ympärille syntyi aikaa myöten kylä, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet 1651. 1655 Kajaani erotettiin Paltamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen. 1786 kirkkoherran virka kuitenkin lakkautettiin ja Kajaani määrättiin jälleen Paltamon kappeliseurakunnaksi. Vuonna 1897 sekä Kajaanin kaupunki että Kajaanin maalaiskunta erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi (ei ollut olemassa erikseen Kajaanin kaupunkiseurakunta- eikä Kajaanin maaseurakunta -nimistä seurakuntaa). Päätös realisoitui kuitenkin vasta vuonna 1927. Tällöin osia seurakunnasta liitettiin vastaperustettuun Vuolijoen seurakuntaan. Vuonna 2007 Kirkkohallitus päätti, että Vuolijoen seurakunta lakkaa itsenäisenä seurakuntana ja se liitetään osaksi Kajaanin seurakuntaa. Vuolijoen kuntakin liitettiin samassa yhteydessä valtioneuvoston päätöksellä osaksi Kajaanin kaupunkia.

Toiminta-alueet

Vaikka hallinnollisesti Kajaanin seurakunta onkin yksi yhtenäinen alue, on se jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen. Nämä ovat Lehtikangas, Linnantaus, Vuohenki ja Vuolijoki-Otanmäki.

Toimipisteet

Kajaanin seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Kajaanin kirkko ja Vuolijoen kirkko. Lisäksi on Lehtikankaan seurakuntakeskus, Linnantauksen seurakuntakeskus, Nakertajan seurakuntakoti, Otamäen seurakuntatalo sekä Vuolijoen seurakuntatalo. Leiri- ja kurssikeskuksia on kaksi: Männistön leirikeskus Vuolijoella sekä Joutenlammin kurssikeskus Salmijärvellä.

Herätysliikkeet

Kajaanin seurakunta kuuluu Kainuun länsiosien tavoin yhtenäiseen vanhoillislestadiolaisuuden kannatusalueeseen. Vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa Kajaanissa kohtalaisesti. Muulle Kainuulle tyypillisesti Kajaanissa vaikuttaa pohjavireenä myös herännäisyys, mutta erillisenä liikkeenä se ei ole kovin voimakas. Kajaanissa on jossain määrin kannatusta myös kansanlähetykselle.

Papisto

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kajaanin seurakunnan kirkkoherroina:

• 1655–1679: Jacobus Petri Teudscovius e Tysk
• 1680–1704: Johan Antilius
• 1705–1713: Gabriel Erici Cajanus
• 1714–1719: Zacharias Forbus
• 1721–1727: Anders Hildén
• 1728–1732; Isaacus Rothovius
• 1733–1746: Lars Henrik Backman
• 1747–1763: Johan Frosterus
• 1764–1781: Olof Westzynthius
• 1782–1786: Gabriel Mathias Lescelius

Kappeliseurakunta

• 1787–1796: Johan Wichman
• 1796–1807: Simon Johan Castrén
• 1807–1813: Anders Wichmann
• 1814–1844: Johan Reinhold Appelgren
• 1845–1863: Gustaf Fredrik Högman
• 1865–1877: Frans Napoleon Salonius
• 1881–1893: Johannes Zakarias Hartman
• 1894–1925: Johannes Väyrynen

Kirkkoherrat

• 1929–1952: Max Alfrd Vilhelm Katavisto
• 1952–1967: Lauri Ruskomaa

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajaanin seurakunta Wikimedia Commonsissa

• Kajaanin seurakunta (seurakunnan viralliset kotisivut)