Kaido Kama
| Kaido Kama | |
|---|---|
 Kaido Kama vuonna 2012, kuva otettu Unkarissa. |
|
| Viron sisäministeri | |
|
Tarandin hallitus
4.11.1994–12.4.1995 |
|
| Edeltäjä | Heiki Arike |
| Seuraaja | Edgar Savisaar |
| Viron oikeusministeri | |
|
Laarin I hallitus
21.10.1992–23.5.1994 |
|
| Edeltäjä | Märt Rask |
| Seuraaja | Urmas Arumäe |
| Kansanedustaja | |
|
1990-1999 (Korkein neuvosto 1990-1992 ja Riigikogu 1992-1999)
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. joulukuuta 1957 Viljandi, Neuvosto-Viro |
| Ammatti | poliitikko, luonnonsuojelija, opettaja ja toimittaja |
| Puoliso | Pille Tomson (1980-1995) |
| Tiedot | |
| Puolue |
Viron konservatiivisen kansanpuolue (1990-1992) Isänmaa (1992-1994) Tasavaltalaisten ja konservatiivien kansanpuolue (1994-1995) Oikeistolaiset (1995-) |
| Koulutus | arkkitehti |
| Tutkinnot | Viron taideakatemia |
| Kunnianosoitukset |
 Valtionvaakuna, 4.luokka (1998) |
Kaido Kama (s. 18. joulukuuta 1957, Viljandi, Neuvosto-Viro) on virolainen poliitikko, luonnonsuojelija ja opettaja. Hän toimi Viron oikeusministerinä 1992-1994 sekä Viron sisäministerinä 1994-1995.[1]
Neuvosto-Viron vuosina Kama asui Viljandissa ja valmistui Viljandin 1. lukiosta vuonna 1975. Vuosina 1975-1976 hän opiskeli arkkitehtuuria Viron taideakatemiassa. Vuodet 1982-1990 hän työskenteli Antslan metsässä luonnonsuojelupäällikkönä.[1]
Kaido Kama oli mukana uuden itsenäisyyden poliittisissa aktiviteeteissa 1990-luvun alussa. Vuonna 1990 Kama valittiin Viron kongressiin. Hän oli myös kongressin toimeenpanevan elimen Viron komitean ja Viron perustuslakikokouksen jäsen. Vuonna 1990 hänestä tuli Viron korkeimman neuvoston jäsen ja sen omistusuudistuskomission puheenjohtaja.[1] Viron itsenäisyyden palauttamisäänestyksessä hän oli yksi kahdesta Korkeimman neuvoston jäsenestä, jotka eivät ilmoittautuneet ja poistuivat äänestyksestä.[2]
Hän oli vuonna 1990 perustetun Viron konservatiivisen kansanpuolueen jäsen. Vuonna 1992 hänet valittiin Isänmaa liiton-listalta Riigikoguun. Hänen puolueensa oli mukana neljän puolueen liitossa, josta syntyi syksyllä 1992 Kansallinen kokoomuspuolue Isänmaa.[3] Hänestä tuli yhtenä Isänmaa-puolueen edustajana puolueensa puheenjohtajan Mart Laarin johtamaa hallitusta.[4] [5]Keväällä Kama oli näkyvimpiä hahmoja Isänmaa-puolueessa käynnistyneessä valtataistelussa, jossa oli tavoitteena Laarin syrjäyttäminen. Laar säilytti kesäkuussa 1994 puoluekokouksessa asemansa johtaen Kaido Kaman ja useiden konservatiivipuoluetaustaisten eroamiseen Isänmaa-puolueesta.[6] Samalla Kama erosi oikeusministerin tehtävästä.[7]
Kaido Kama oli Isänmaa-eron jälkeen mukana perustamassa syksyllä 1994 uutta puoluetta Tasavaltalaisten ja konservatiivien kansanpuolue. Kamasta tuli lyhytikäiseen, marrasku 1994 - huhtikuu 1995, Tarandin hallitukseen sisäministeri.[8]
Kama on työskennellyt muun muassa entisen pääministeri Juhan Partsin neuvonantajana, puolustusministeriön neuvonantajana sekä Remedia-yhtiössä ja Karulan kansallispuistossa.[1]
Vuodesta 1997 vuoteen 2004 Kama toimi Võru-instituutin johtajana.[9] Kama on myös tunnettu luonnonsuojelija, joka on julkaissut lukuisia artikkeleita ja haastatteluja luonnonsuojelun tukemiseksi Virossa.[1] Vuonna 1999 Kaido Kama osallistui Tiit Pruulin ja muiden aktivistien seurassa ensimmäiselle maailmanympärimatkalle purjeveneellä Lennuk Viron lipun alla.[10] Sen pohjalta vuonna 2001 kirjoittamastaan kirjasta "Ümbreilma reisikirä" hän sai vuonna 2002 Bernard Kangro -kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2008 Kamasta tuli valtiontilintarkastaja Mihkel Oviirin neuvonantaja. Vuodesta 2018 lähtien hän on toiminut Postimees-sanomalehden toimittajana ja kirjoittanut artikkeleita ympäristöaiheista.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Priit Pullerits: Kaido Kama näeb ohtu hallis massis 4.3.2009. Postimees. Viitattu 6.10.2024. (viroksi)
- ↑ Unustamatu augustiõhtu 20 aastat tagasi 20.8.2011. Maaleht. Viitattu 6.10.2024. (viroksi)
- ↑ Ruiskukkapuolue Viroonkin. Helsingin Sanomat, 29.9.1991, s. 30. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Oikeistolle valta Viron hallituksessa. Helsingin Sanomat, 22.10.1992, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Viroa johti vuonna 1992 ”metsästä revitty pentulauma”, joka ei itsekään uskonut onneaan – uutuusdokumentti paljastaa ministerien uskomattoman rahanmyyntioperaation, joka johti lopulta tuhoon 29.1.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Jorma Rotko: Viron pääministeri sai puolueeltaan jatkoaikaa. Helsingin Sanomat, 12.6.1994, s. 38. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Jorma Rotko: Laarin kaadossa mukana ollut oikeusministeri erosi - Viron Isamaa-puolueen hajaanus repi hallitusta. Helsingin Sanomat, 20.5.1994, s. 34. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Viron uusi hallitus vannoi virkavalansa. Kaleva, 9.11.1994.
- ↑ Kaido Kama valiti Võru Instituudi direktoriks 14.11.2007. Öhtuleht. Viitattu 6.10.2024. (viroksi)
- ↑ Pruuli ja Kama lõikasid ulgumerel sõpra 17.1.2001. Eesti Päevaleht. Viitattu 6.10.2024. (viroksi)
- ↑ Kaido Kama suundus ajakirjandusse 16.4.2018. Postimees. Viitattu 6.10.2024. (viroksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
