Kadonneiden miesten metsä
| Kadonneiden miesten metsä | |
|---|---|
| Fångvårdskolonin som försvann | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Henning Mankell |
| Kieli | ruotsi |
| Genre | aikakausiromaani, pienoisromaani[1] |
| Julkaistu | 1979 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Laura Jänisniemi |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2007 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 157 |
| ISBN | 978-951-1-21470-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kadonneiden miesten metsä (ruots. Fångvårdskolonin som försvann) on ruotsalaisen Henning Mankellin vuonna 1979 julkaistu pienoisromaani. Mankell kirjoitti sen talvella 1978.[2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadonneiden miesten metsä kertoo neljästä miehestä: Poliisimestarista, First Haroldista, Anders Eriksonista ja Torpparista, jotka päätyvät eri syistä vanhaan työsiirtolaan.
Idea katoamiseen tulee Poliisimestarilta (oikealta nimeltään Nalle Lindgren),[3] joka on menettänyt lopullisesti luottamuksensa virkavaltaan. Hän on löytänyt vanhan hylätyn työsiirtolan, joka on poistettu käytöstä jo aikoja sitten, mutta jonka olemassaolo on hukkunut byrokratian rattaisiin. Poliisimestarilla on työsiirtolan suhteen suunnitelma, jonka tarkoituksena on paljastaa virkavallan leväperäisyys. Hän päättää itsekin kadota, sillä uskoo poliisia kaivattavan, toisin kuin työsiirtolaa. Hän aikoo kätkeytyä työsiirtolaan ja odottaa kunnes hänet löydetään sieltä.
Erik Svensson on raveissa paljon aikaa viettävä ruotsalainen mies. Hän on jäänyt 1950-luvulla tullissa kiinni muutaman pornokuvan hallussapidon vuoksi, minkä vuoksi häntä epäillään aina, kun tulee ilmi jokin pieni siveellisyysrikos.[4] Raviradalla Svensson antaa Poliisimestarille ravivinkin First Harold -nimiseen hevoseen, joka voittaa.[5] Miehet huomaavat molemmat olevansa huolissaan ruotsalaisen yhteiskunnan tilasta ja heistä tulee ystäviä. Poliisimestari alkaa nimittää Svenssonia First Haroldiksi voittajahevosen mukaan ja he lähtevät yhdessä työsiirtolaan.[6]
Kirjan kertoja on kolmantena työsiirtolaan päätyvä 32-vuotias Anders Erikson.[7] Eriksonilla on ollut ongelmia vaimonsa kanssa, ja he ovat päättäneet viettää kesän erossa toisistaan. Erikson ei ole koskaan nähnyt isäänsä, mutta hän kuulee jääkiekko-ottelussa tapaamaltaan mieheltä, että hän ja Andersin isä olivat kärsimässä rattijuopumusrangaistustaan työsiirtolassa.[8] Erikson lähtee etsimään työsiirtolaa ja löytää sieltä First Haroldin ja Poliisimestarin.
Torppari eli Torkell Petterson on nuori biologisten tieteiden opiskelija, jotka tutkii työsiirtolan vieressä olevan Kiurujärven happamuutta ja suunnittelee pamflettia Ruotsin yhteiskunnan tilasta. Hän asuu teltassa toisella puolella järveä, mutta muuttaa työsiirtolaan siellä asuvien kolmen kutsusta.
Lopulta käy niin, ettei kukaan näytä etsivän kadonnutta poliisia. Miehet päätyvät yhdessä pohtimaan ruotsalaisen yhteiskunnan ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Kirjan henkilöt muissa romaaneissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]First Harold on päähenkilö myös Mankellin vuonna 1980 ilmestyneessä romaanissa Dödsbrickan. Anders Erikson on toinen päähenkilöistä vuonna 1981 ilmestyneessä jännitysromaanissa En seglares död. Kirjoja ei ole suomennettu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mankell, Henning: Kadonneiden miesten metsä, s. 157. (Fångvårdskolonin som försvann, 1979) Suomentanut Laura Jänisniemi. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21470-0