Kabret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kabrejuhla.

Kabret[1] ovat gurilaista kieltä puhuva kansa Togon koillis- ja keskiosissa. Heitä on 920 000 henkeä.[2]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, fonio, pavut, maapähkinä, riisi ja jamssi. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa ja käsityöammatteja sekä keräillään öljypalmun hedelmiä.[2]

Kabrejen kylät ovat hajanaisia. Savitiilistä rakennetut nelikulmaiset tai pyöreät talot on ympäröity muurilla. Miehet pukeutuvat pitkään paitaan ja polvihousuihin, naiset värikkäisiin leninkeihin, puseroihin ja hameisiin. Ruokavalio koostuu etupäässä hirssipuurosta, keitoista, vihanneksista ja maidosta. Kabret syövät kasvattamiaan koiria.[2]

Perinteinen yhteiskunta perustuu suurperheiden muodostamiin kyläyhteisöihin, patrilineaarisiin sukuihin, ikäryhmiin ja miesten salaseuroihin. Avioliitto on virilokaalinen. Polygynia, ostoavioliitto, sororaatti ja leviraatti ovat yleisiä.[2]

Suurin osa kabreista harjoittaa perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien, luonnonvoimien ja ylijumala Eson palvontaa, noituutta ja taikuutta. Osa on katolisia tai sunnimuslimeja. Kabreilla on kehittynyt musiikki- ja tanssiperinne.[2]

  1. Hiltunen, Sinikka: Etninen sanasto, s. 147. Tampere: Tampere University Press, 1998. ISBN 951-44-5702-1 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d e Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 209–210. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6