Kabadougoun alue
| Kabadougoun alue région du Kabadougou |
|
|---|---|
 Kabadougoun alue Norsunluurannikon kartalla. |
|
| Valtio | Norsunluurannikko |
| Piirikunta | Denguélé |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Odienné |
| Pinta-ala | 14 000 km² |
| Väkiluku (2014) | 193 400 |
Kabadougoun alue (ransk. région du Kabadougou) on Denguélén piirikuntaan kuuluva hallintoalue Norsunluurannikon luoteisosassa. Sen pinta-ala on 14 000 neliökilometriä. Alueen hallinnollinen keskus on Odienné.[1] Asukkaita on 193 400 henkeä (vuonna 2014)[2].
Kabadougoun alue rajoittuu pohjoisessa Folonin, idässä Bagouén ja etelässä Worodougoun ja Bafingin alueisiin sekä lännessä Guineaan. Pinnanmuodostusta hallitsevat vuoret, joista korkein on 806 metriä korkea Mont Denguélé. Vesistöjä ovat Baoulé, Sassandra ja Bandama. Ilmasto on sudanilais-guinealainen. Hyötykaivannaisia ovat mangaani, timantit ja kulta.[1]
2010-luvun alussa perustettu alue jakautuu Gbélébanin, Madinanin, Odiennén, Samatiguilan ja Séguélonin departementteihin[1]. Kuntia ovat Bako, Dioulatièdougou, Madinani, Odienné, Samatiguila, Séguélon, Seydougou ja Tiémé[3]. Aliprefektuureja on 15. Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja.[1]
Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, keräily, käsityöammatit, kaupankäynti ja kaivosteollisuus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, jamssi, maissi, hirssi, durra, fonio, bataatti, maniokki, maapähkinä, vihannekset ja hedelmäpuut. Myytäväksi tuotetaan varsinkin puuvillaa ja cashewpähkinöitä. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja. Zévassossa toimii kultakaivos.[1]
Seudun historiaan kuuluvat Kabadougoun kuningaskunta, Samori Tourén mandinkavaltakunta ja René Caillién tutkimusmatka.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kabadougou Direction générale de la décentralisation et du développement local. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 22.8.2020.
- ↑ RGPH 2014: Région du Kabadougou Institut national de la statistique. Viitattu 23.8.2020.
- ↑ Résultats RGPH 2014: Population communale résidente au 15 mai 2014 Institut national de la statistique. Viitattu 22.8.2020.