Kaarlo Aleksanteri Suvanto
Kaarlo Aleksanteri Suvanto (alkuperäiseltä sukunimeltään Horneman, 16. maaliskuuta 1887 Oulu – 16. maaliskuuta 1972) oli amerikansuomalainen pilapiirtäjä.
K. A. Suvanto syntyi työnjohtajan perheeseen. Hän kävi Oulun lyseota, mutta lähti kuudennelta luokalta Helsinkiin opiskelemaan taideaineita. Opinnot Ateneumissa jäivät kuitenkin kesken, minkä jälkeen hän työskenteli kuvittajana ja lehtimiehenä Pietarissa.[1] Suvanto oli liittynyt jo lyseolaisena Oulun työväenyhdistykseen ja vastannut Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1906 Oulun-puoluekokouksen kokoussalin somistuksesta. Vuonna 1907 hänet palkattiin Oulussa ilmestyneen sosiaalidemokraattien lehden Kansan Tahdon kuvittajaksi ja taittajaksi. Vuonna 1909 ilmestyneeseen Jätkä-pilalehteen hän teki nimimerkillä Santeri Törkymöykky julkaistuja pilapiirroksia sekä Pohjois-Suomen ensimmäiseksi sarjakuvaksi mainitun ”Antti Lehkosen merkilliset elämänvaiheet”, jossa pilkattiin tunnettua kansanedustajaa.[2] Sen jälkeen Suvanto oli sosiaalidemokraattien Kurikka-pilalehden toimittajana.[1][2]
Vuonna 1911 Suvanto muutti Yhdysvaltoihin, sillä häntä uhkasi Suomessa syyte Venäjän armeijan halventamisesta erään pilapiirroksensa vuoksi.[2] Hänet palkattiin Työmiehen julkaiseman Lapatossu-pilalehden toimittajaksi ja piirtäjäksi. Vuonna 1912 Suvanto siirtyi kanadansuomalaisen Väkäleuan toimittajaksi, mutta palasi takaisin Lapatossuun viimeistään keväällä 1914. 1920-luvun alussa lehden nimi muutettiin Punikiksi ja se omaksui päälehtensä mukana kommunistisen ideologian. Toveri Tossu -nimeä käyttänyt Suvanto jatkoi lehden aputoimittajana ja piirtäjänä. Kuvan ja sanan voimin hän herjasi amerikkalaista kapitalismia, porvarillisia amerikansuomalaisia sekä maltillisempaa Raivaaja-lehteä. Suvanto suhtautui hyvin myönteisesti Neuvostoliittoon, mutta arvosteli ankarasti valkoista Suomea.[3]
Punikki sai vuonna 1936 neutraalimman nimen Kansan Huumori, mutta sen räväkkä linja jatkui entisellään. Suvanto erosi lehden palveluksesta vuoden 1937 lopussa ilmeisen pettyneenä kommunistiseen ideologiaan. Päätökseen lienee vaikuttanut hänen Neuvostoliittoon muuttaneen poikansa kohtalo. Pravdassa ja muissa neuvostolehdissä työskennellyt Matti Into Suvanto oli kadonnut Stalinin puhdistuksissa ja Moskovassa käynyt äiti Evi Suvanto yritti häntä turhaan etsiä. Vuonna 1940 Kaarlo Suvanto siirtyi entisen ideologisen vihollisensa Raivaajan pilapiirtäjäksi herjaten ankarasti Stalinia ja Hitleriä. Hän piirsi ja kirjoitti lehteen vuoden 1941 loppuun asti ja avusti myöhemmin myös New Yorkin Uutisia.[4]
Suvanto teki kansikuvia kymmeniin Amerikan suomalaisten sosialistien kustannusliikkeiden liiton (ASSKL) julkaisemiin kirjoihin, muun muassa neljään Lauri Luodon romaaniin. Suvanto julkaisi itse kuvitetun pakinakirjan Hauska kirja (1929), pilakuvakokoelmat Poliittisia piirroksia (1932) ja Suomalaisia sotakartooneja (1940) sekä poliittisen pamfletin Kommunistit Hitlerin ystävinä ja vihollisina (1941).[5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hauska kirja. Superior: Amerikan suomalaisten sosialististen kustannusliikkeiden liitto, 1929.
- Kommunistit Hitlerin ystävinä ja vihollisina. Fitchburg: Raivaaja, 1941.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lagerstedt, Ilpo: Amerikansuomalaisia sarjakuvataiteilijoita. Tampere: Tampere University Press, 2008. ISBN 978-951-44-7230-5 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lagerstedt, s. 165–166.
- ↑ a b c Valta, Reijo: Törkymöykky ja prinssi. Sarjainfo, 2023, nro 3, s. 30.
- ↑ Lagerstedt, s. 168–173.
- ↑ Lagerstedt, s. 173–176.
- ↑ Hänninen, Ville: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia, s. 42–44. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-776-8
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
