Kaarlo Hemmo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarlo Herman Tiihonen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (7. lokakuuta 1858 Rautalampi – 4. helmikuuta 1940 Rautalampi) oli suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiihosen vanhemmat olivat maanviljelijä Paavo Juhonpoika Tiihonen ja Ulrika Heikintytär Sorri. Hänen veljensä Leander Tiihonen oli mukana 500 miehen lähetystössä, joka lähti viemään suurta adressia Pietariin 13.–20.3.1899. Karlo Herman Tiihonen oli naimisissa vuosina 1905-1929 Anna Johanna Lindblad-Salmisen kanssa. Jäätyään leskeksi Tiihonen meni 1935 uusiin naimisiin Matilda Josefina Helanderin kanssa. [1]

Päätettyään kouluopintonsa Tiihonen oli aluksi kansakoulunopettajana Kitelässä. Hän siirtyi 1884 sanomalehtialalle ja oli ensin aputoimittajana Laatokka-lehdessä Sortavalassa, vuodesta 1888 toimitussihteerinä Viipurin Uutiset-lehdessä ja vuodesta 1891 Raumalla Rauman Lehden toimittajana. Lehtialalta lähdettyään Tiihonen oli useita vuosia Suomi-henkivakuutusyhtiön matkatarkastajana ja sen jälkeen virkailijana Salama-henkivakuutusyhtiön pääkonttorissa Helsingissä. Viimeksi hän oli tilanomistajana ja maanviljelijänä Rautalammilla. Tiihonen oli Rautalammin kunnanvaltuuston ja holhouslautakunnan jäsenenä ja kuului Rautalammilla sairaalan johtokuntaan ja säästöpankin isännistöön. [2] Tiihonen oli Rautalammin tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1904-1905.[3]

Tiihonen työskenteli muun muassa Laatokan, Viipurin Uutisten, Viipurin Sanomien ja Rauman Lehden toimittajana sekä Itä-Savon päätoimittajana. Marraskuussa 1917 uutisoitiin, että Tiihonen olisi ammuttu yleislakon aikana Kangaslammella syntyneissä mellakoissa. Muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi Tiihosen muistokirjoituksen, mutta lehdelle lähettämässään kirjeessä Tiihonen totesi olevansa hengissä ja surmansa saaneen olleen hänen veljenpoikansa K. R. Tiihonen.[4][5] Murhasta epäilty Antti Kolari puolestaan vapautettiin Mikkelin lääninvankilasta Anshelm Kanniston ja Alexander Halosen johtaman väkijoukon toimesta.[6]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kynäelmiä 1. osa, runosommitelmia. C. W. Alopaeus, Sortavala 1886
  • Kynäelmiä II, runosommitelmia ja suorasanaisia kokeita. Hj. Hagelberg, Tampere 1888
  • Wälipalaksi, suorasanaisia kokeita. Clouberg ja Kumpp, Viipuri 1889
  • Heti henkivakuutukseen, omintakeisesti ja mukaellen kirjoittanut K. H. T. Suomi, Kuopio 1899
  • Järkimiehet miettimässä, kertomus, kyhäili K. H. T.: K.Malmström, Kuopio 1901
  • Ilman vaan aikojaan, pieniä juttuja, tarinoi K-o H-o. Tekijä, Kuopio 1908
  • Nämä vasta juttuja, rupatteli Huvineuvos. Gust. Ronelius, Pori 1908
  • Kynäelmiä III, runosommitelmia. Gust. Ronelius, Pori 1909
  • Rakkauden hellään helmaan. Yksinäytäksinen pila. U. W. Telen & Co, Kuopio 1909 (nimimerkillä Huvineuvos)
  • Kurjuksenkulukusta pelastunna..., entisestään vähissä meärin loajennettu murrejuttu... Kansa, Helsinki 1912
  • Tervehdys unkarilaisille, runoja. Helsinki 1912
  • Valehtelijan määrä eli seitsemän juttua. Kuopio 1913
  • Kaksi morsianta. Yksinäytöksinen pila. Kirja, Helsinki 1914
  • Kynäelmiä IV, runosommitelmia. Kuopio 1917
  • Rautalammin sankaripatsasta paljastettaessa Helluntaipäivänä, runoja. Kuopio 1922
  • Muisto Konneveden kirkonkellojen vihkiäisistä 4.XI.1923, runoja. Jyväskylä 1923
  • Sawolaenen kyläläeslaulu. Ylleisillä Sawon päewillä Iisalamessa 20-21.9.24. Sawon Seura, Kuopio 1924
  • Isänmaa ja maanmies. Rautalammin maanmiesseuran 25-vuotisessa juhlassa Kerkonkoskella 4.9.1927, runoja. Rautalammin maamiesseura, Kuopio 1927
  • Savolaene kalakukko ja mueta uusia rupatuksia. WSOY 1927
  • Savolaesia rupatuksia. WSOY 1927
  • Tervehdyssanelmia Rautalammin seurojentalon vihkiäisissä 11.XII.1927, runoja. Kuopio 1927
  • Piimälasku ja kokkelpiimee, kertomuksia. WSOY 1928
  • Savonmaan kasvot - meidänkin kasvomme, runoja. Savon seura, Kuopio 1928
  • Tuokkosrieskoo ja palanpaeneita. Selevänä Savona .., kertomuksia. Karisto 1929
  • Isille a eläköhön. Sanelusikermä Rautalammin maamiesseuran 30-vuotisjuhlassa 27-28.8.32, runoja. Sanan valta, Kuopio 1932
  • Rautlampilaine laulu, runoja. Kuopio 1932
  • Rajjaispussi. Savolaismurteisia humoreskipakinoita. Tekijä, Kuopio 1933
  • Muistiaisiksi - Suur-Rautalampilaispäiviltä 6-7.7.1935, runoja. Kuopio 1935

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 681. Viitattu 7.2.2021.
  2. ↑ Kirjailija Kaarlo Tiihonen 80-vuotias, Aamulehti, 07.10.1938, nro 270, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 289. Helsinki: Otava, 1926.
  4. ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 23.11.1917, nro 271, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
  5. ↑ Toimittaja K. H. Tiihonen elää. Pohjanlahti, 8.12.1917, nro 127, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
  6. ↑ Mikkelin kapinallisten johtajat tuomioistuimen edessä. Mikkelin Sanomat, 21.8.1918, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarlo_Hemmo&oldid=22183697”