V. K. E. Wichmann

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta K. E. Wichman)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
V. K. E. Wichmann

Viktor Karl Emil (V. K. E.) Wichmann (24. elokuuta 1856 Lumijoki[a]21. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, seminaarinjohtaja ja RKP:n kansanedustaja. Hän käytti nimimerkkejä Gånge Rolf ja K.E.W.[1][2]

Wichmannin vanhemmat olivat kirkkoherra Viktor Vilhelm Wichmann ja Emilie Augusta Ofelia Bergstedt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1877 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882. Wichmann toimi Uudenkaarlepyyn seminaarissa historian, maantieteen, kasvatusopin ja psykologian lehtorina 1883–1916, seminaarin varajohtajana 1905–1912 ja johtajana 1912–1916. Hän oli Oulunkylän yhteiskoulun opettajana Helsingissä 1916–1919 ja merenkulkuhallituksen vt. arkistonhoitajana 1919–1923. Wichmann oli karkotettuna Suomesta vuodet 1904–1906, jolloin hän toimi opettajana Tukholmassa.[1][2]

Wichmann oli RKP:n kansanedustajana 1908–1909 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja sihteerinä sekä valtuutettuna Suomenruotsalaisilla kansankäräjillä.[1]

Wichmann julkaisi useita runokokoelmia nimimerkillä Gånge Rolf. Myöhemmin hän laati historian oppikirjoja ja kirjoitti Uudenkaarlepyyn ja Tenholan paikallishistoriikit.[1]

Emil Wichmann oli naimisissa vuosina 1887–1919 Katarina Julinin kanssa ja vuodesta 1921 lähtien Alfhild Maria Brunellin kanssa.[1]

Omalla nimellä:

  • Bilder och ballader: nya dikter. Edlund, Helsingfors 1886
  • Allmän historia: läro- och läsebok för folkskolor: med anslutning till lärobokskomiténs förslag utarbetad. G.W.Edlund, Helsingfors 1900, 10. painos Söderström 1941 (suomennettu nimellä Yleinen historia: kansakoulun oppi- ja lukukirja, Edlund 1901)
  • Grunddragen till Finlands elementarundervisnings- och uppfostringsväsendes historia. Vasa 1902 (suomennettu nimellä Suomen kasvatuksen ja opetuksen historia pääpiirteissään, Helios, Helsinki 1903)
  • Folkskolans geografi och kartbok: en läro- och läsebok med kartor: utarbetad i enlighet med lärobokskommitténs förslag. Helios, Helsingfors 1903
  • Pedagogisk läsebok för skola och hem: ett urvall om och ur Finlands pedagogiska litteratur sammanställdt och utgifvet. Helios, Helsingfors 1904
  • Gamla tidens historia: läro- och läsebok för skolans högre klasser. Alb. Bonnier, Stockholm 1905
  • Medeltidens historia: läsebok för hemmet och skolans högre klasser. Alb. Bonnier, Stockholm 1906
  • Finlands historia jämte kort sammandrag af Finlands statskunskap: läro- och läsebok för folkskolan utarbetad i enlighet med lärobokskomiténs förslag. G.W.Edlund, Helsingfors 1908
  • Historisk läsebok i anslutning till ”Lärobok i allmän historia” för seminarier och andra skolor, förra delen: Gamla tiden och medeltiden. G. W. Edlund, Helsingfors 1914 (suomennettu nimellä Historiallinen lukukirja: liittyvä ”Yleisen historian oppikirjaan” seminaareja y.m. kouluja varten, edellinen osa: Vanha aika, G. W. Edlund, Helsinki 1914)
  • Historisk läsebok i anslutning till ”Lärobok i allmän historia” för seminarier och andra skolor, senare delen: Nya tiden och medeltiden. G. W. Edlund, Helsingfors 1914 (suomennettu nimellä Historiallinen lukukirja: liittyvä ”Yleisen historian oppikirjaan” seminaareja y.m. kouluja varten, jälkimmäinen osa: Keskiaika ja uusi aika, G. W. Edlund, Helsinki 1914)
  • Lärobok i allmän historia för seminarier m. fl. läroanstalter: utarbetad i enlighet med lärobokskommitténs förslag. G.W.Edlund, Helsingfors 1914
  • Frivilliga brandkåren i Borgå 1867–1917, minnesblad ur kårens 50-års historia. Borgå 1918
  • Sångbok för soldater och skyddskårister. Apostol, Helsingfors 1919
  • Nykarleby stad 1620–1920: en minnesskrift, utarbetad med anledning av stadens 300 åriga tillvaro. Nykarleby stad 1920
  • Några anteckningar till Nylands regementes historia. Helsingfors 1926 (suomennettu nimellä Piirteitä Uudenmaan rykmentin historiasta, Helsinki 1926; lyhennetty suomennos nimellä Uudenmaan rakuunarykmentin historia, 1927)
  • Anteckningar ur Kongliga Vasa regementets historia tillägnade Gardesbataljonen. Vasa 1928
  • Historik över Tenala socken. Ekenäs 1928
  • Resa bland finlandssvenskarna i Amerika. Ekenäs 1929
  • Hågkomster från min Nykarleby-tid 1883–1916. Nykarleby 1933

Nimimerkillä Gånge Rolf:

  • På fria banor, runokokoelma. 1880
  • Dikt och drapa, runokokoelma. 1881
  • Hvad den gamle skolmästaren berättade. Svenska Folkskolans Vänner, Helsingfors 1889
  • Klubbekriget: en diktcykel. Söderström 1893
  • Hälsning till Åland på festen för dess folkhögskola den 28 juli 1895. Mariehamn 1895
  • Tattarprinsen: en romantiserad berättelse från Gustaf den tredjes krig i Finland. Edlund, Helsingfors 1895 (suomennettu nimellä Mustalaisprinssi: romantillinen kertomus Kustaa III:nen sodan ajoilta Suomessa, G. W. Edlund, Helsinki 1901)
  • På Finlands dag. Vasa 1906
  • Maning och minne, runokokoelma. Söderström 1910
  • Fest-prolog d. 12 aug. 1917. Borgå 1917
  • Prolog vid Svenska sångares festkonsert till Gunnar Wennerbergs 100-årsminne 2.10.17. Helsingfors 1917
  • Svenskhetssånger, runokokoelma. Fram, Vasa 1919
  • Västerås för fyrahundra år sedan: festdikt vid nionde nordiska nykterhetsmötet i Helsingfors 1919. 1919
  • Prolog vid Helsingfors skyddskårs vita regementes 1:sta bataljons fest den 7 februari 1920. Helsingfors 1920
  • Mandom mod och morske män. Vasa 1923
  • Fan-marsch för Ålands lantmannaskolas kamratförbund. Mariehamn 1926
  • Prolog vid Ålands sång- och musikförbunds första sångfest i Mariehamn den 10 juli 1927. Ålands sång- och musikförbund, Mariehamn 1927
  • Svenskt studentliv i Finland för 50 år sedan, skildrat av Gånge Rolf. Söderström 1932
  1. Nykarlebyvyerin mukaan syntymäpaikka on Lumijoki, Ylioppilasmatrikkelin mukaan Saloinen, lehtiuutisen mukaan taas Raahe.
  1. a b c d e Seminaarinjohtaja Emil Wichmann kuollut, Helsingin Sanomat, 23.01.1938, nro 21, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Viktor Karl Emil Wichmann

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]