Köln (1928)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Saksan laivaston Königsberg-luokan risteilijästä. Muita saman nimisiä aluksia täsmennyssivulla.
Köln
Köln 1930-luvulla
Köln 1930-luvulla
Aluksen vaiheet
Rakentaja Reichsmarinewerft Wilhelmshaven
Kölinlasku 7. elokuuta 1926
Laskettu vesille 23. toukokuuta 1928
Palveluskäyttöön 15. tammikuuta 1930
Poistui palveluskäytöstä upotettu 3. maaliskuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 8 350 t
Pituus 174 m
Leveys 15,3 m
Syväys 6,28 m
Koneteho 68 000 shp
Nopeus 32 solmua
Miehistöä 514-850
Aseistus
Aseistus 9 × 15 cm cm SK C/25 -tykkiä
2 × 8,8 cm SK L/45 -ilmatorjuntatykkiä
8 × 3,7 cm SK C/30 -ilmatorjuntatykkiä
8 × 2,0 cm Flak C/30 -ilmatorjuntatykkiä
12 × 50 cm torpedoputkea
120 miinaa

Köln oli Saksan laivaston Königsberg-luokan risteilijä toisessa maailmansodassa.

Risteilijä D (Arconan korvaava alus) tilattiin Marinewerft Wilhelmshavenilta, missä köli laskettiin 7. elokuuta 1926 telakkanumerolla 116. Alus laskettiin vesille 23. toukokuuta 1928. Aluksen vesillelaskupuheen piti Kölnin pormestari Konrad Adenauer. Aluksen kummina oli ensimmäisessä maailmansodassa 1914 tuhoutuneen risteilijä SMS Cölnin päällikön Meidingerin leski. Vaikea taloudellinen tilanne hidasti aluksen valmistumista, ja se valmistui vasta vuoden 1929 lopulla. Aluksen päällikkö Ludwig von Schröder otti sen palvelukseen 15. tammikuuta 1930. Miehistöksi siirrettiin käytöstä poistuvan risteilijä Amazonen miehistö. Palvelukseenottoseremonian kunniavieraana oli SMS Kölnin ainoa eloonjäänyt, lämmittäjä Neumann.[1]

Alus aloitti 4. helmikuuta koeajot Jaden suistossa. Huhtikuun alussa kontra-amiraali Walter Gladisch tarkasti aluksen merikelpoisuuden. Itämerellä tehdyissä suorituskykytesteissä alus saavutti 25. huhtikuuta 32,5 solmun nopeuden. Koulutus kulminoitui 28. lokakuuta alkaneella Atlantin purjehduksen koeammunnoissa ja kestävyyskokeissa. Alus vieraili risteilyn aikana Las Palmasissa, Kap Verdellä ja Tenerifalla yhdessä Karlsruhen kanssa. Vigosta alus aloitti paluumatkan ja se saapui Wilhelmshaveniin 5. marraskuuta. Matkalla kerättyjen kokemusten perusteella aluksella tehtiin muutoksia kuten lisättiin varastot taaempien kansirakenteiden etuosaan ja savuhormien väliin sekä korvattiin 8,8 cm yksiputkinen ilmatorjuntatykki kaksiputkisella. Samalla taaempien kansirakenteiden katolle asennettiin ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmä.[1]

Alus osallistui 20. kesäkuuta 1931 laivastokatselmukseen, joka pidettiin taskutaistelulaiva Deutschlandin vesillelaskutilaisuuden yhteydessä. Paikalle saapuneen presidentti Hindenburgin kunniaksi laivasto ampui 21 kunnialaukausta. Alus lähti 24. kesäkuuta Norjaan ja se osallistui laivaston sotaharjoituksiin 29. kesäkuuta - 3. heinäkuuta sekä 2.-11. syyskuuta. Aluksen pitkä masto lyhennettiin ja sille asennettiin laajempi tila viestilaitteille, mikä korvattiin myöhemmin esikunnan vaatimilla tiloilla sillan etuosassa.[1]

Wilhelmshavenia pommitettiin 30. maaliskuuta 1945, jolloin Köln vajosi telakka-altaaseen. Hylky poistettiin palveluksesta 5. huhtikuuta 1945. Risteilijän B- ja C-tornin ollessa vedenpinnan yläpuolella niitä käytettiin puna-armeijan panssarivaunujen torjuntaan. Saksan antauduttua alus romutettiin osittain ja loput 1956 telakan kunnostuksen yhteydessä.[2]

  • Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Maryland, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0 (englanniksi)
  • Bekker, Cajus: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6
  1. a b c Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 125
  2. Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 129