Kärkisten silta
| Kärkisten silta | |
|---|---|
 |
|
| Ajokaistoja | 2 |
| Ylittää | Kärkistensalmi, Päijänne |
| Sijainti | Korpilahti, Jyväskylä |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
| Siltatyyppi | Vinoköysisilta |
| Pisin jänneväli | 240 m |
| Pituus | 787 m |
| Leveys | 12 m |
| Korkeus | 96 m |
| Alituskorkeus | 18,5 m |
| Avattu liikenteelle | 1997 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Kärkisten silta on Jyväskylän Korpilahdella sijaitseva liittorakenteinen vinoköysisilta.[1] Seututie 610 ylittää Päijänteen Kärkistensalmen siltaa pitkin yhdistäen valtatiet 4 ja 9. Sillan alittaa Lahden ja Jyväskylän välinen laivareitti. Kärkisten sillan avajaiset olivat 29. elokuuta 1997.[2]
Suunnittelumaisema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärkistensalmi ylitettiin ennen lossilla, jonka liikenne ruuhkautui etenkin kesäviikonloppuisin. Tukinuitto aiheutti katkoja lossin liikennöintiin. 1980-luvun loppupuolella tehdyssä selvityksessä todettiin, että sillan rakentaminen tulee kannattavaksi, koska ylläpitokustannuksissa säästetään ja liikenteen palvelutaso säilyy.[3][4]
Maisemallisesti ja vesiliikenteen puolesta vaativaan paikkaan sijoittuvan sillan rakentamiseksi järjestettiin avoin aatekilpailu vuonna 1990. Kilpailun voitti Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu, pääsuunnittelijana diplomi-insinööri Raimo Sormunen ja avustajina professori Michel Virlogeux ja johtaja Claude Servant Ranskasta sekä arkkitehti Erkki Kairamo.[5] Sormunen & Uuttu myös suunnitteli sillan. Sen urakoi YIT, ja se maksoi kaikkiaan noin 17,6 miljoonaa euroa.[2]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärkisten sillan pääjänne on 240 metriä, se on Raippaluodon sillan ja Tähtiniemen sillan jälkeen Suomen kolmanneksi pisin. Silta on kokonaispituudellaan 787 metriä Suomen kolmanneksi pisin silta Raippaluodon sillan ja Tähtiniemen sillan jälkeen.[2] H-kirjaimen muotoisten pylonien korkeus vedenpinnasta on 96 ja 69 metriä. Betonisten pylonien jalkojen poikkileikkaus on kolmion mallinen.[6] Sillan alituskorkeus on 18,5 metriä. Sillan hyötyleveys on 12 metriä, josta 9 metriä on ajorataa, loppu jää kevyelle liikenteelle.[2]
Sillassa on kaikkiaan 15 tukea. Päijänteen itärannalla olevaa maatukea lukuun ottamatta Kärkisten silta on perustettu kallion varaan. Pyloneiden alla on kaivinpaalut, ja neljä tukea on paalutettu teräspaaluin.[7][2] Sillan pääpalkit, kaksi 1,6 m korkeaa I-palkkia ovat terästä.[8]
Kärkisten siltaa pidetään kokonaisvaikutelmaltaan virtaviivaisena ja keveän näköisenä.[6]
Poliittinen valmistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärkisten siltahankkeen taustalla toimi aktiivisesti Ahon hallituksen sisäministeri Mauri Pekkarinen, jonka vaalipiiriin Korpilahti kuuluu.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aitta, 2004, s.496-497
- ↑ a b c d e Kärkisten silta (Keski-Suomen tiepiirin siltasivut) Tiehallinto. Arkistoitu 20.1.2016. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ Kärkisten silta tieh.fi. 2003. Tiehallinto. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Seppälä, Antti: Pekkarointi-termin synnyttänyt Kärkisten silta on myös osa Mauri Pekkarisen mökkitietä yle.fi. 29.8.2017. Helsinki: YLE. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Aitta, 2004, s.489
- ↑ a b Aitta, 2004, s.257
- ↑ Kärkisten sillan pääpiirustus Tiehallinto. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ Aitta, 2004, s.258
- ↑ Peltonen, Kari: Suuret sillat ovat historiaa 1.6.2010. Tekniikka ja Talous. Viitattu 8.10.2015.
- ↑ Lappalainen, Tuomo: Tuomo Lappalainen (Suomen kuvalehti) 7.10.2015. Tuomo Lappalainen, Twitter. Viitattu 8.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärkisten silta Wikimedia Commonsissa
