Käenrieskat
| Käenrieskat | |
|---|---|
 Isokäenrieska (Gagea lutea) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Lahko: | Liliales |
| Heimo: | Liljakasvit Liliaceae |
| Alaheimo: | Lilioideae |
| Suku: |
Käenrieskat Gagea Salisb. |
| Katso myös | |
Käenrieskat (Gagea) on kasvisuku liljakasvien heimossa. Siihen kuuluu vähintään 70 lajia. Suvun tieteellinen nimi on annettu englantilaisen kasvitieteilijän Thomas Gagen (1781–1820) mukaan.[1]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- isokäenrieska (Gagea lutea)
- pikkukäenrieska (Gagea minima)
- puistokäenrieska (Gagea pratensis)
- lehtokäenrieska (Gagea spathacea)
- karvakäenrieska (Gagea villosa)[2]
- tunisiankäenrieska (Gagea fibrosa)
Tuntomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoismaissa tavattavat käenrieskat ovat monivuotisia sipulikasveja, jotka kukkivat keväällä ja kuihtuvat aikaisin. Kukintona on keltaisista kukista muodostuva sarja. Hedelmänä on kota. Siemenissä on rasvalisäke, joten muurahaiset levittävät niitä.[2]
Käenrieskat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme käenrieskalajia. Yleisin on muinaistulokkaana pidetty pikkukäenrieska, joka kasvaa lehdoissa, niityillä ja pientareilla Oulun–Tornion korkeudelle asti. Isokäenrieska on melko harvinainen lehtokasvi eteläisimmässä Suomessa ja puistokäenrieska hyvin harvinainen uustulokas Uudenmaan alueella.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Den virtuella floran: Vårlökar (Gagea Salisb.) (ruotsiksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 706–707. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9