Käärönirkko
| Käärönirkko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Gluphisia |
| Laji: | crenata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gluphisia crenata |
|
| Katso myös | |
Käärönirkko (Gluphisia crenata) on eteläisessä Suomessa yleinen yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käärönirkon etusiivet ovat muodoltaan heimolle epätyypillisesti melko pyöreät eikä niiden takareunassa ole suomutupsua. Siipien pohjaväri on tumman harmaa ja niiden kuviointi on yleensä melko epämääräistä. Tavallisesti kuitenkin siiven poikki kulkevat kaksi mustaa, vaaleavarjoista poikkiviirua sekä vaalea keskitäplä ovat erotettavissa. Ulompi poikkiviiru tekee siiven keskiosaa kohti teräviä mutkia. Poikkiviirujen välinen alue on muuta siipeä ruskeampi. Lisäksi lähellä siiven ulkoreunaa voi erottua himmeänä mustahko poikkiviiru. Takasiivet ovat vaalean ruskeanharmaat, ulkoreunastaan tummemmat, ja niissä on vaalea kaarijuova. Siipiväli 25–36 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käärönirkkoa tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopasta Baltian ja Venäjän poikki Kiinaan ja Japaniin.[4][3] Suomessa laji on etelässä yleinen ja pohjoisimmat havainnot ovat suunnilleen Vaasan-Kuopion korkeudelta. Perhoset ovat liikkeellä kahtena sukupolvena, joista ensimmäinen lentää toukokuulta elokuun alkuun ja toinen, harvinaisempi, elo-syyskuussa.[5][6]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käärönirkko elää sekametsissä, metsänreunoilla, rannoilla ja kulttuuriympäristöissä suosien valoisia ja lämpimiä paikkoja. Laji on paikoittainen ja paikkauskollinen, mutta joskus sitä voi tavata elinympäristönsä ulkopuolellakin. Perhoset lentävät iltahämärästä alkaen, mutta usein vasta melko myöhäisestä illasta aamuyölle saakka. Koiraat tulevat valolle, naaraat harvoin ja ne lentävät luultavasti enimmäkseen latvustoissa.[3]
Naaras munii 100–175 munaa lehtien alapinnoille yksittäin tai korkeintaan muutaman kymmenen munan ryhmiksi. Toukat piilottelevat yleensä yhteensitomiensa lehtien välissä ja suurin osa niistä elää todennäköisesti latvustoissa. Myös koteloituminen tapahtuu yhteensidottujen lehtien väliin rakennetussa kotelokopassa. Kotelo talvehtii usein kaksi kertaa, joskus jopa neljä.[3]
Pohjoisamerikkalaisen Gluphisia septentrionis -lajin koirailla esiintyy erikoinen tapa kerätä natriumsuoloja lätäköiden vedestä. Koirasperhosen imukärsä on etupuolelta avoin ja siihen liittyy kiinteiden hiukkasten suodattimena toimivia karvoja. Koiraat imevät useiden tuntien ajan vettä lätäköistä poistaen sitä samaan aikaan ruiskauksina peräaukkonsa kautta. Perhonen poistaa suolistonsa läpi kulkenutta vettä keskimäärin 18 ruiskausta minuutissa ja kukin ruiskaus voi kantautua kymmenien senttimetrien päähän. Perhosen lätäköllä viettämien tuntien aikana sen suoliston läpi kulkee jopa 600 kertaa perhosen oman painon verran nestettä. Suolistossa tapahtuu selektiivistä ionien talteenottoa, sillä tämän käyttäytymisen seurauksena perhosen kudosten natriumpitoisuus kasvaa, mutta kaliumpitoisuus pysyy ennallaan.[7] Koska käärönirkon koiraiden imukärsän rakenne on samanlainen, luultavasti myös se kerää natriumia samaan tapaan.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka on metsähaavalla (Populus tremula) elävä monofagi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2007. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 267–269
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Suomen perhostutkijain seura: käärönirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Smedley & Eisner (1995) "Sodium uptake by puddling in a moth". Science 270, 1816 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)