Käänteinen totalitarismi

Käänteinen totalitarismi on politiikanfilosofi Sheldon Wolinin vuonna 2003 luoma termi. Wolin katsoo, että Yhdysvallat on muuttumassa illiberaaliksi demokratiaksi (illiberal democracy) ja käyttää käänteinen totalitarismi -käsitettä havainnollistamaan Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän samankaltaisuuksia ja eroja totalitaarisiin regiimeihin kuten natsi-Saksaan ja Stalinin ajan Neuvostoliittoon.

Käänteinen totalitarismi on kuvattu Chris Hedgesin ja Joe Saccon teoksessa Days of Destruction, Days of Revolt järjestelmäksi, jossa yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat korruptoituneet ja alistaneet demokratian ja jossa taloustiede astuu (trumps) politiikan yli. Käänteisessä totalitarismissa kaikki luonnon resurssit ja jokainen elävä olento on hyödykkeistetty ja riistetty romahdukseen asti, koska kansakunta on tuuditettu ja manipuloitu luovuttamaan vapautensa ja omaisuutensa (liberties) ja osallistumisen hallintoon (governance) ylenmääräisen kuluttaja- ja aistikeskeisyyden (comsumerism, sensationalism) kautta.

Kritiikkiä

Edellä esitetyn määritelmän mukaan käänteinen totalitarismi tarkoittaa vuonna 2003 nousemassa olevaa Yhdysvaltojen hallinnon muotoa. Insertin määritelmä ei näin huomioi muissa maissa ja maanosissa käynnissä olevaa vastaavaa prosessia. Määritelmän ongelmana on myös suppea historiallinen näkemys käänteisen totalitarismin kehityksestä.

Käänteisen totalitarismin tutkimus

Risto Johnson, toimittaja ja Suomen Yleisradion (Yle) entinen Washingtonin kirjeenvaihtaja, dokumentoi Yhdysvaltojen käänteiseen totalitarismiin liittyviä ilmiöitä vuonna 1998 julkaistussa kirjassaan Maa jota ei ole: Tuhat yötä Billin ja Hillaryn lumemaassa. Johnsonin kirja on tyly arvio Yhdysvaltojen demokratian tilasta:

»Maailman ainoan supervallan pinnan alla on myös menossa hitaampi murros, demokratian rappio. Korruptio ja virtuaalipolitiikka lahottavat valtarakennetta. Maailman vanhimmasta voimassa olevasta valtiosäännöstä ylpeä maa ei ole enää demokratia eikä juuri kilpailutalouskaan. - Johnson, Risto (1998): Maa jota ei ole: Tuhat yötä Billin ja Hillaryn lumemaassa, takakansi.»

Kirja sisältää myös hämmentävää yksityskohtaista tietoa:

»Suomikin on päässyt otsikoihin: Matkapuhelinkilpailusta hermostunut Motorola oli nurkannut Nokiaa. Vuorineuvos Jorma Ollila ehti viime tingassa väliin kansallisannilla ja myrkkypillerillä. Motorola purki pattitilanteen myymällä haalimansa osakkeet George Sorosille, joka lopulta sulautti Nokian Lucent Technologies yhtiöön. - Johnson, Risto (1998): Maa jota ei ole: Tuhat yötä Billin ja Hillaryn lumemaassa, s. 253.»

»Bill Gates on ostanut ystävältään, presidentti Boris Nemtsovilta venäläisille mannertenvälisille ohjuksille rakennetut kantoraketit, joilla on ammuttu avaruuteen 288 Internetsatelliittia. - Johnson, Risto (1998): Maa jota ei ole: Tuhat yötä Billin ja Hillaryn lumemaassa, s. 253.»

Esko Seppänen ja Antero Honkasalo mainitsevat teoksessaan Eläköön elämä: Ihminen, entropia ja kehitys ihmisen ohjelmoimisen olevan todellisuutta sekä pyrkimyksen viedä se yhä pitemmälle.

Niin sanotun kvantiteettiteorian kannattajiin kuuluvan taloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan "imperialistinen taloustiede" laajentuu eri tieteiden alueille ja etsii biologiasta perustaa:

»Taloustiede on tunkeutunut etenkin biologiaan, antropologiaan ja evoluutiopsykologiaan. Se tunkeutuu myös entistä vahvemmin moraalifilosofian alalle, missä filosofit ovat vuosisatoja junnanneet paikallaan.»

Professori Teivo Teivainen kuvaa tätä prosessia "intensiivisen" ("intensive") laajenemisen käsitteellä, joka on rinnakkainen samanaikaiselle "ekstensiiviselle" ("extensive") eli maantieteelliselle laajenemiselle. Teivaisen mukaan tämä prosessi on johtamassa tilanteeseen, jossa demokratia monarkisoituu ("monarchisation") eli saa samankaltaisen aseman kuin monarkia valtioiden demoktarisoituessa modernilla ajalla, eli demokraattiset käytännöt ovat kutistumassa seremoniaalisiksi rituaaleiksi päätöksenteon perustuessa todellisuudessa ns. taloustieteellisiin väitteisiin eli ekonomismiin ("economism").

Käsitteen ja ilmiön taustaa

Demokraattisten valtakeskusten purkaminen

Käänteisestä demokratiasta käytetty englanninkielinen käsite "inverted democracy" viittaa nurinkäännettyyn demokratiaan, jossa perinteiset demokraattisen vallan keskukset on purettu ja valta on siirretty demokratian piirin ulkopuolella oleviin instituutioihin ja niiden hallitsijoille. Alvin Toffler on 1970-luvulla esittänyt vallan siirtyvän yhtiöille noin 1980-luvun puolivälissä. Friedrich von Hayek kuvaa tällaista järjestelmää ajatuksella hajautetusta järjestelmästä.

Ekonospasmi

Alvin Tofflerin esittämässä vallanvaihdoksessa keskeisessä asemassa on "talouskouristus" (eco-spasm).

Moraalin valikoiva uudelleenmuotoileminen

Samassa yhteydessä käytetyssä englanninikielisessä käsitteessä "illiberal democracy" ensimmäinen sana "illiberal" viittaa saman kielen sanoihin "ill" (sairas) ja "liberal" (liberaali),

Sanoilla viitataan sairastuneeseen liberalismiin ja demokraattisen vallan keskuksiin tuotuun sairauteen. Sana "liberal" merkitsee sallivaa.

Uusi sallimus

Sairauden tilaan viittaa ns. Chicagon taloustieteen yhteydessä käytetty käsite "uusi sallimus" ("the new redemption"). Tällöin mahdollisia ovat asiat joita demokratian terve tila ei ole sallinut. Hans-Peter Martin ja Harald Schumann käyttävät teoksessaan "Globalisaatioloukku: Hyökkäys demokratiaa ja hyvinvointia vastaan" esimerkkinä mainoslauseen väitettä, jonka mukaan vaurastuminen on sallittua. He liittävät myös Yhdysvallat ja Chicagon Itävaltaan ja Wieniin tässä yhteydessä.

Tuntematon sivilisaatio ja mahdollisuuden kontrollointi

Yhdysvaltojen historiassa käänteistä totalitarismia kuvataan ns. Secret Society ("Salainen Yhteiskunta") -puheessa. Tässä John F. Kennedy kuvaa sen olevan "järjestelmä" (a system) jossa "mahdollisuus" (chance) on "määrätty" (prescripted), ja edelleen sanoin "tiukentuvaksi kudottu" ("entighten-knit") korkean tehokas "kone" (machine) joka yhdistää "sotilaalliset" (military), "diplomaattiset" (diplomatic), "tiedustelu" (intelligence), "taloudelliset" (economic), "tieteelliset" (scientific) ja "poliittiset" (political) "operaatiot" (operations).

Friedrich von Hayek on omistanut vuoden teoksensa "The Constitution of Liberty" "Tuntemattomalle sivilisaatiolle joka kasvaa Amerikassa" ("To the unknown civilization that is growing in America"). Teos on päivätty vuodelle 1959 paikkana Chicago. Kronologisesti von Hayekin teosta edeltää mm. Franco Modiglianin ja Emile Grunbergin artikkeli "The Predictability of Social Events" ("Yhteiskunnallisten tapahtumien prediktabiliteetti"). Frank H. Knightin mukaan sana "liberal" on alkujaan tarkoittanut omaisuutta. Tällöin Hayekin teoksen "The Constitution of Liberty" käännös on "Omaisuuden konstituutio".

Yhdysvaltojen historiassa edellä mainittu ns. Secret Society -puhe on usein liitetty George Bush vanhemman ns. New World Order ("Uusi Maailmanjärjestys") -puheisiin, joissa Bushin on esitetty käyttäneen mm. sanoja "lain hallinta" ("the rule of law") ja "yhteinen kause" ("common cause"). Liittämisen perusteena on mm. ilmaisujen "chance prescripted" ja "common cause" välinen yhteys. Järjestelmän taustaa on käsitelty myös suomalaisessa kirjallisuudessa. Kun mahdollisuus on "pre" "scripted" se koskettaa vapauden tilaa ja syy- ja seuraussuhteita.

Käännetty kausaliteetti

Käänteisen totalitarismin taustalla on teknologian mahdollistama ns. reaaliaikaisuus ja keinotekoisen muistin antamat mahdollisuudet. Alvin ja Heidi Tofflerin mukaan ytimessä on aika. Osa ajan tapahtumiselle muodostavista esteistä on teknologian myötä poistunut, informaation liikkuessa nopeasti kaikkialle. Samaan aikaan kun informaatio liikkuu miltei reaaliajassa, on vakoilu vietävä teknologian antamiin uusiin mahdollisuuksiin ja mittasuhteisiin. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuden keinotekoisen muistin täysimittaiselle hyödyntämiselle. Tämä luo uusien valtakeskusten hallitsijoille paitsi informaatioon, myös tietoon (knowledge) perustuvan ylivoiman. Samalla informaation reaaliaikaisuus mahdollistaa tarinan ja todellisuuden uudenlaisen kuljettamisen, tavalla jossa ns. reaalimaailma muodostaa kulissit tarinalle eli kronologisesti nurin päin. Tarina on olemassa ennen reaalimaailmasta välitettyjä kuvia, vaikka vallanpitäjät esittävät ettei muutosta kronologiassa ole tapahtunut. Alvin ja Heidi Toffler kuvaavat prosessin teoksessaan "War and Anti-War" ns. kansainvälisen yhteisön yhteydessä.

Ajan sosiologia ja Lewinin kenttäteoria

Ajan merkittävyys käänteiselle totalitarismille ei ole kuitenkaan vain teknologiasidonnainen, sillä niin sanottu ajan sosiologia (sociology of time) on jo pitkään ollut osa niin sanottua Chicagon taloustiedettä, ja sen ytimessä on ajankäytön hallinnointi vallanpitäjien eduksi. Tämä seikka kiteytyy lauseissa "Ei aikaa köyhille ajattelemiseen. He ovat liian kiireisiä etsiessään keinoja" ("For the poor no time to be thinking. They are too busy finding ways"). Nämä ovat Kurt Lewinin kenttäteoriaa kuvaavia (Lewin's field theory) lauseita. Lewinin kenttäteoria voidaan ilmaista kaavana: B = f(p.e), tarkoittaen että käyttäytyminen (B) on henkilön (p) ja hänen ympäristön (e) funktio.^[1] Samalla on huomattava, että muuttuja e tarkoittaa psykologisesti orientoituneessa taloustieteessä odotusta (expectation) jolloin käyttäytyminen on henkilön ja hänen odotuksen funktio. Tämä tunnetaan myös on ns. Carnegien päätöksentekomallina (Carnegie model of decision making).

Suomessa ajan sosiologia on verraten tuntematon käsite ja tunnetuimpia ajan sosiologian tutkijoita tai ajan sosiologeja Suomessa on Raija Julkunen. Julkunen oli yksi Euroopan rahaliittoa EMU:a koskevan työryhmän jäsenistä.

Konsistentit odotukset

Koska päätöksenteko perustuu odotuksiin, voidaan odotuksia muokkaamalla vaikuttaa päätöksentekoon. Peliteorian kehittäjä Oskar Morgenstern käyttää tästä käsitettä "odotusten variointi". Henkilön pitämä (hold) odotus on joidenkin toisten mallintama ja yhteiskuntaan syötettämä, mikä tunnetaan ns. rationaalisten odotusten (rational expectations) menetelmänä. Rationaalisten odotusten kehittäjä (Sir) Alan A. Walters on huomauttanut siitä, että henkilön pitämä mallinnettu ja syötetty odotus ei ole rationaalinen, vaan konsistentti (consistent). Konsistenssi on peräisin siitä että mallinnettu odotus on taloudelliseen malliin nähden johdonmukainen ja sikäli rationaalinen, siitä huolimatta että se on pitäjälleen epärationaalinen.

Odotusten hallinnointi ja mallin suojaus

Odotuksia hallinnoiva (administering) toimija (agency) on esitetty D. Gale Johnsonin toimesta. Käänteinen totalitarismi luo illuusion tapahtumien satunnaisuudesta samalla kun yhteiskunnalliset tapahtumat (Social Events) nähdään prediktoitavina (Predictability). Ns. satunnaiskulku (random walk) on illuusio joka suojaa taloudellista mallia hyödyntäen erillistä ns. melua ("noise superimposed"), jolla tarkoitetaan informaatiota jonka julkaiseminen ei häritse vaan tukee taloudellisen mallin toimintaa. Makrotaloustieteen sovellus ns. rationaalisten odotusten hypoteesista (rational expectations hypothesis, REH) on ns. makromalli, mihin Franco Modiglianin mainitsema lyhenne MREH (Macro Rational Expectations Hypothesis) viittaa. Tässä yhteydessä on huomattava, että lyhenne MREH viittaa myös olemassa olevaan mikromalliin.

Se mikä toimija hallinnoi odotuksia, on suhteessa siihen ketkä omistavat tiedotusvälineet ja ketkä ovat tiedon- tai informaationvälityksen johdossa. Kuten Alan A. Waltersin artikkeli osoittaa, rationaalisten eli mallinnettujen ja syötettyjen odotusten teoria on osa kvantiteettiteoriaa (quantity theory) joka toimii rahan kvantiteettiteorian perustalla (quantity theory of money). Käänteisessä totalitarismissa keskeistä ovat rahan ja median kontrolli. Teoriaa on kuitenkin viety pidemmälle ja odotusta syvemmälle biologiselle perustalle.

Valtiosta vapautuminen ja orjuus

Hayekin teoksen "The Road to Serfdom" (Tie orjuuteen) on ajateltu olevan ohjeistus kansojen vapautumiselle valtiosta, mihin myös sen suomentaja Jyrki Iivonen viittaa, mutta teos on samalla myös kansojen opas ajautumiselle orjuuteen. Kun valtio on purettu, kansalaiset ovat vailla perustavaa turvaa ja uusien vallanpitäjien varassa. Tämä tilanne vallitsee Hans-Peter Martinin ja Harald Schumannin teoksen mukaan silloin, kun globalisaatioloukku on sulkeutunut. Globalisaatioloukku sulkeutuu kun uusien vallanpitäjien alamaiset eivät voi tuottaa uutta informaatiota sitä samalla julkaisematta.

Neljäs aalto ja sähköinen bioteknologia

Alvin ja Heidi Toffler kuvaavat sivilisaation kehittymistä aaltoina, ensimmäisestä toiseen ja kolmanteen ja sen yli. Pekka Huttusen teoksen "Neljäs aalto" mukaan ns. neljäs aalto vallitsee silloin, kun luonnon omat ja keinotekoiset sähkömagneettiset järjestelmät sekoittuvat toisiinsa. Näitä aaltoja voidaan tarkastella luonnollisina, koska ihminen osana luontoa on luonut ne. Logiikan ytimessä on tällöin kysymys siitä, miten ihminen määritellään: kun Friedrich von Hayekin teos "The Legislation of Liberty" on omistettu "Tuntemattomalle sivilisaatiolle joka kasvaa..." se pitää sisällään tunnetun sivilisaation, mikä tarkoittaa kahta sivilisaatiota.

Ekspansiivisuus ja historian loppu

Alvin ja Heidi Toffler liittävät toisiinsa Teivo Teivaisen mainitsevat jaot intensiiviseen ja ekstensiiviseen laajenemiseen eli Teivaisen kuvaamaan imperiaaliseen prosessiin, esittäessään että (myös Hayekin maitsema) uusi sivilisaatio ei tule leviämään ilman sodankäyntiä. Friedrich von Hayekin mukaan kyseinen sivilisaatio kasvaa Amerikassa, ja Alvin ja Heidi Tofflerin mukaan se ei leviä ilman sotia.

George Sorosin (György Scwartz) vuonna 1998 julkaiseman väitteen mukaan huhut historian loppumisesta ovat liioiteltuja, koska Yhdysvallat on ollut vain yhdessä sodassa. Tämä viitannee Eurooppaan ja Jugoslavian sotaan, sillä Persianlahden sodalla oli lukuisia edeltäjiä. Sorosin kirjaan "The Crisis of Global Capitalism: Open Society Endangered" (suom. "Kansainvälisen kapitalismin kriisi: Avoin yhteiskunta uhattuna") teokseen siältyvä väite viittaa myös Francis Fukuyaman teokseen "The End of History and the Last Man" (suom. "Historian loppu ja viimeinen ihminen").

Aikasosiaalisaatio ja tietoisuuksien epäsymmetria

Moderni ja Hayekin sekä Tofflerien kuvaama sivilisaatio ovat siis olemassa yhtä aikaa, mutta niiden tietoisuus toisistaan ei ole symmetrinen. Tämä ns. aikasosialisaatioon perustuva epäsymmetria on pitkällemenevä, ja toinen sivilisaatioista ei huomaa olevansa tutkimuskohteena tai tiedosta toisen sivilisaation olemassaoloa. Tämä on mahdollista mm. koska molemmat sivilisaatiot tiedostava sivilisaatio välittää informaatiota toisesta sivilisaatiosta poiketen. Tämä on ns. peli- tai riistateorian (game theory) ja käänteisen totalitarismin ytimessä. Nimeen Francis Fukuyama liitetyn historian loppu -ajatuksen mukaan ihmisen itsesuojeluvaistoa on mahdollista huijata. Koska sivilisaatiot muodostuvat ihmisistä, epäsymmetrian taustalla on juuri ihmisten erilainen aikasosialisaatio: toiset eivät käytä odotuksia koskevaa metakongnitiota, kun taas toiset käyttävät. Väittäessään odotusten ohjaavan päätöksentekijöitä, Milton Friedman ja rationaalisten odotusten hypoteesi tuo erilaiset aikasosiaalisaatiot esiin vain implisiittisesti, mm. käsitteillä toimija (agent) ja kontrolloija (controller). Kuitenkin vain kontrolloija käyttää odotuksia koskevaa metakognitiota. Yhdysvalloissa tunnetun left behind -ajatus heijastaa tätä jakoa, sen viitatessa kontrolloijien ohjaamiin toimijoihin.

Epävarmuuden uudelleen jakaminen

Käänteisessä totalitarismissa epävarmuus (uncertainty) on jaettu hallitsijoiden haluamalla tavalla. Järjestelmä olettaa varmuuden (certainty) epävarmuuden sijaan, ja hallinta (governance) on rakennettu ns. varmuusekvivalenssin (certainty equivalence) perustalle. Järjestelmän toimintaohjelmaa (policy) viedään eteenpäin edellä mainituissa kulisseissa sitä suojaavan, toimintaohjelman kanssa korreloimattoman informaation (information) avulla. Tällä menetelmällä hallitsijat luovat ns. satunnaiskulun illuusion. Hallitsijoilla on näin käytössään ns. täydellinen tieto (perfect information) ja suuri osa täydellistä tietoa (perfect knowledge). Alamaiset puolestaan on alistettu täydelliselle kilpailulle (perfect competition). Ns. varmuusekvivalenssissa malleihin, joiden lähtökohtana on varmuus tulevasta, lisätään epävarmuus jälkikäteisesti. Robert Skidelskyn mukaan näin on kadotettu perimmäinen epävarmuus joka on aina läsnä.

Täydellinen kilpailu

Täydellisen kilpailun lisäksi alamaiset on alistettu edellä mainitulle korreloimattomalle informaatiolle, mikä näyttäytyy yksilön elämänhallinnan puutteena. Hallinta on mahdotonta koska järjestelmän aikasosialisaatio (time socialization) on käännetty ja tarjottu informaatio on käytössä olevaan taloudelliseen malliin nähden korreloimatonta. Menneisyydestä ei voi johtaa tulevaa, vaan tulevaa johdetaan ns. satulapisteestä (saddlepoint). Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilö tekee päätökset epävarmuuden vallitessa (decision making under uncertainty) informaatiota käyttäen. Koska tulevaisuutta koskevia päätöksiä ei voida johtaa menneisyydestä, se pakottaa käyttämään väitteitä tulevaisuudesta. Kyse ei ole tiedosta (knowledge) koska se ei ole koeteltua. Samalla kun järjestelmä luo täydellistä kilpailua, se luo taloudellisia riskienhallinnan mekanismeja jotka irrottavat kilpailusta.

Tulevaisuuden kutominen ja informationaalinen kolonialismi

Koska aikasosialisaatio on käännetty eikä vastaa kronologista tapahtumienkulkua, se mahdollistaa ajan yksityistämisen (time privatisation). Siitä huolimatta, että kyse on informaatiosta eikä koetellusta tiedosta, käänteinen totalitarismi kykenee luomaan todellisuutta. Se kutoo (weave) todellisuutta informaation avulla jolloin vallitsee informationaalinen kolonisaatio (informational colonization). Kutomisessa keskeisiä ovat juuri edellä mainitut todellisuutta koskevat väitteet, jotka ovat strategisia olkinukkeja (strawman). Jouni Vauhkonen on kiteyttänyt tämän logiikan liittäen sen Bertrand de Jouveneli ajatteluun.

Käänteinen totalitarismi kolonisoi todellisuutta paitsi ihmisen havaitseman informaation, myös näkymättömän, koneellisesti tuotetun kolmannen ja neljännen aallon informaation avulla. Sen tiedonsiirrossa keskeisessä asemassa ovat ns. langattomat yhteydet. Tämä on mahdollistanut edellä mainitun neljännen aallon, jossa langaton informaatio sekoittuu luonnon kronologiseen järjestelmään. Samalla neljäs aalto pyrkii tarkoituksellisesti ottamaan elämää haltuun näkymättömän informaation avulla, jolloin se rakentaa uutta hallinnan kerrosta edellä mainitun olkinukkestrategian rinnalle.

Beckerin projekti

Käänteinen totalitarismi toteuttaa ns. Beckerin projektia (Becker project) hajottamalla informaation ja fyysiset kappaleet paloiksi (bits, pieces). Himmoittelemalla palat järjestelmä luo eräänlaisen polettijärjestelmän fyysisen ja kulttuurisen todellisuuden kappaleisiin. Taloudellisesti tuottava informaatio on tuottamatonta kalliimpaa, ja samaa logiikkaa noudattaen järjestelmä pilkkoo myös luonnonmateriaalin. Se erottelee malmin kivestä ja pilkkoo ravintoaineet, hinnoittelee pilkotut ainekset, ja kuljettaa ne halutulle vastaanottajalle hintamekanismia hyödyntäen. Teivo Teivainen liittää Beckerin projektin projektin ekspansiivisesti laajenevan järjestelmän intensiivisen laajenemiseen.

Logistinen hierarkia

Käänteinen totalitarismi kykenee yhä täsmällisemmin kuljettamaan halutun aineksen järjestelmän ylimmälle hierarkialle, ja varmistaa ketjun toiminnan rahan arvon vakaudella. Se ylläpitää monetaarista niukkuutta jakaakseen jo olemassa olevan omaisuuden samalla, kun se informationaalisella kolonisaatiolla siirtää ihmisiä materiaalien luokse. Se purkaa työvoiman käyttöä sääteleviä instituutioita ja luo järjestelyjä jotka mahdollistavat myös työmahdollisuuksien pilkkomisen yhä pienempiin osiin ja ylläpitää samalla täydellistä kilpailua. Monetaarinen niukkuus säilyttää hierarkian huipulle kertynyttä varallisuutta, joka kaupallistetussa järjestelmässä muodostaa potentiaalin. Juha Siltalan mukaan raha on paitsi vaihdon väline ja arvon säilyttäjä, myös puhdas potentiaali, actus purus. Samalla kun järjestelmä alistaa ihmisiä luonnonvoimaiseksi puettuihin pakkoihin, sen intensiiviseen ja laajenemiseen kuuluu hyödykkeistäminen, eli asioiden yhä kattavampi siirtäminen rahalla tapahtuvan vaihdon piiriin. Se luo varallisuudesta vapautta, ja käyttää tätä vapautta omaisuuden luomiseen, ja omaisuutta järjestelmän ylläpitämiseen ja laajentamiseen.

Hayekin kristalli ja sisäsyntyisen järjestelmän illuusio

Teoksessaan Law, Legislation and Liberty Hayek tekee eron kahden erilaisen järjestyksen välillä: tehdyn, ulkosyntyisen järjestyksen, johon hän viittaa organisaationa, ja itsegeneroivan, sisäsyntyisen järjestyksen, johon hän viittaa spontaanina järjestyksenä.

Tämän väitteen mukaan on mahdollista valita kahden eri tavoin luodun järjestyksen väliltä, joista ensimmäinen on tietoisesti tehty, ja toinen itsegeneroiva. Ensimmäisen väitetään olevan ulkosyntyinen eli eksogeeninen ja toisen sisäsyntyinen eli endogeeninen. Esimerkki ensimmäisestä on organisaatio, modernin ajan tunnusmerkki, ja toisen väitetään olevan spontaani järjestelmä. Näin organisaation vastakohdaksi asetetaan spontaani järjestelmä, joka on endogeeninen. David K. H. Beggin mukaan John Maynard Keynes piti odotuksia eksogeenisina, ja jätti endogeenisen odotustenmuodostuksen tuleville ekonomisteille. Näistä jälkimmäinen väite on tarkoitushakuinen, mutta odotusten eritteleminen ekso- ja endogeenisiin avaa väitteen ns. Hayekin kristallista. Endogeeniset odotukset ovat edellä mainittuja taloudellisen mallin kanssa konsistentteja eli siinä mielessä rationaalisia odotuksia, kun taas eksogeeniset odotukset ovat taloudellisen mallin ulkopuolisia odotuksia. Yksilön tasolla taas juuri taloudellisen mallin kanssa konsistentit eli rationaaliset odotukset ovat eksogeenisia, ns. syötettyjä odotuksia (induced expectations), jotka poikkeavat yksilön itsensä tuottamista odotuksista. Hayekin ns. spontaani järjestys perustuu siis yksilötasolla eksogeenisiin, mutta taloudellisen mallin tasolla endogeenisiin odotuksiin. Spontaanisuus kuvaa odotusta koskevan metakognition puutetta järjestelmässä, joka on tietoisesti luotu ja keskitetty, mikä käy ilmi D. Gale Johnsonin teoksesta. Hayek analogisoi spontaanin järjestyksen synnyn kristallin muodostumiseen. Jos haluat kristallin, tulisiko sinun yrittää rakentaa kristallia, atomi atomilta? Vai tulisiko sinun pyrkiä luomaan edistävät olosuhteet [ehdot] kristallin muodostumiselle? ja kuinka paljon vaikeampaa olisi jos jokaisella atomilla olisi tahto ja kyky vastustaa suunnitelmaasi? Näin Hayek, joka on esittänyt väitteen järjestelmän spontaanisuudesta, on esittänyt luotavaksi yksilöiden käyttäytymistä rajoittavan ympäristön. Tämä pyrkimys on edellä mainitun Kurt Lewinin kenttäteorian mukainen. Tämä tuo esiin myös paitsi niin sanottujen vapaiden markkinoiden illuusion, myös sen kuinka Friedrich von Hayek käyttää analogiana luonnontieteellistä ilmiötä. 1800 ja 1900-lukujen vaihteen Itävallan Wien oli tieteellinen keskus, jossa luonnotieteet kuten fysiikka ja yhteiskuntatieteet sekoittuvat tavalla, josta Jakke Holvaksen ja Jussi Vähämäen mukaan yhdysvaltalaiselle tieteelle luonteenomainen piirre, koska 1900-luvun alussa ja erityisesti toisen maailmansodan aikoihin mm. juuri Itävallasta emigroitui Yhdysvaltoihin suuri joukko tieteilijöitä, Hayek mukaan lukien. Tästä syystä myös Michael Hardt ja Antonio Negri kuvaavat tutkimansa ilmiön muodostavan alkuaan eurooppalaisen ketjun. Koska myös konsistentit eli rationaaliset odotukset yksilön ulkopuolelta tuotuja, Hayek pyrkii samalla sekä korvaamaan modernin ajan lainsäädäntöä metakognition avulla syrjäytettävällä psykologisella lailla, että luomaan uutta lainsäädäntöä joka mahdollistaa korvaamisen: Teivo Teivaisen mukaan kyseessä on ns. uusi konstitutionalismi (new constitualism). Hayekin teos "Law, Legislation and Liberty" kääntyy muotoon "Laki, lainsäädäntö ja omaisuus", koska Frank H. Knightin mukaan englanninkielen sana liberty on tarkoittanut alkuaan omaisuutta. Näin myös teos "The Constitution of Liberty" kääntyy muotoon "Omaisuuden konstituutio". Kuinka paljon vaikeampaa olisi jos jokaisella atomilla olisi tahto ja kyky vastustaa suunnitelmaasi? Kuten suomalaisessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty, toimiva käsky on välitön ja vailla menneisyyttä. Käänteinen totalitarismikäyttää kätkettyä käskyjärjestelmää. Merkillepantavaa on, että Emmanuel Toddin mukaan syyskuun yhdennentoista iskut paljastavat orjuuden vapaaehtoisen luonteen. Toddin teoksen otsikkoo on kuitenkin harhaanjohtava, koska käänteinen totalitarismi on mennyt biologista perustaa etsiessään odotusten manipulointia pidemmälle siihen, mitä Pekka Huttunen kuvaa neljäntenä aaltona.

Kirjallisuutta

• von Hayek, Friedrich: The Constitution of Liberty.
• von Hayek, Friedrich: Kohtalokas ylimieli. (The Fatal Conceit).
• Toffler, Alvin: Sodan ja rauhan futurologia. (War and Anti-War).
• Toffler, Alvin & Heidi: Tulevaisuus on lähellä. (The Eco-Spasm Report).