Jyvenjoki
| Jyvenjoki Ивина (Ivina) |
|
|---|---|
.jpg) Näkymä Latvan kylän jokisaaria joulukuussa 2020 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Hallintoalue |
Leningradin alue, Karjalan tasavalta |
| Piiri | Podporožje, Äänisenranta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Jyvenjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 1 430 km² [1] |
| Pääuoman pituus | 105 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Jyvenjoki ←Tarsalanjoki |
| Yhtyy | Syväri |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Latva-Vetka |
| Laskupaikka | Ylä-Syvärin tekojärvi |
| Sivu-uomat | Kairekjoki, Säpsäjoki |
| Taajamat | Latva |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | alle 100 m [a] |
| Laskukorkeus | 32,5 m [2] |
| Pituus | 44 km [1] |
| Kaltevuus | 1,49 m/km [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jyvenjoki tai Iivinänjoki (ven. Ивина, Ивенка, Ivina, Ivenka) on Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella virtaava 105 kilometriä pitkän joen 44 kilometriä pitkä alajuoksun osuus, joka on Syvärin sivujoki.[2]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Latva-Vetkan (ven. Ладва-Ветка) kylässä, jossa yläjuoksun kaksi jokea Tarsalanjoki (ven. Таржеполка, Taržepolka) ja Säpsäjoki (Шапша, Šapša) yhtyvät toisiinsa. Kylä sijaitsee Karjalan tasavallan kaakkoisosassa Äänisenrannan piirissä. Joki virtaa tämän jälkeen kohti itää koko kylän läpi. Kylässä sen ylittää rautatie ja maantie. Rataosuus kuuluu Pietarin ja Murmanskin välisen rautatien sivuhaaralle. Seuraavan viiden kilometrin matkalla joessa on jokisaaria, joista suurin saariryhmä sijaitsee puolivälin kohdalla. Joki kääntyy pari kilometriä ennen Latvaa kohti pohjoista ja virtaa Latvan kylässä ja sen peltojen keskellä alle 10 kilometriä. Kylässä siihen yhtyy etelästä tuleva Orko-oja (Jagrutšei, Ягручей) ja kylän itäpuolella Kairekjoki (Kjai, Кяй) ja Pajujoki (Pai, Пай). Joki kääntyy kohti kaakkoa ja siellä siihen yhtyy Näräjoki (Njara, Няра). Joki ei yhdy Syväriin suoraan vaan siihen muodostuneeseen suureen Iivinan tulva-alueeseen, joka liittyy Ylä-Syvärin voimalaitoksen nostaman vedenpinnan seurauksiin. Joki alkaa ja vaihtaa kaakossa alajuoksulla Leningradin alueen Podporožjen piiriin. Siellä sijaitsee pieni Ivanon kylä (Ивино, Ivino).[a]
-
Jokinäkymä kesäkuussa 2013 -
Latva joulukuu 2020 -
toisesta suunnasta -
kävelysilta Latvassa -
rautatiesilta
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyvenjoki laskee Iivinan tulva-alueeseen, joka on matala järvilaajentuma ja siksi myös hyvin kalaisa. Joki hyötyy tulva-alueesta ja sieltä nousee kalaa jokeen. Joessa elää ainakin hauki, lahna, ahven, ruutana, särki, salakka, siika, kuha, lohi, nahkiainen, toutain ja kiiski.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimihistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen nimi on johdettu venäjän sanasta iva ’paju’. Kyseessä on ilmeisesti alkuperäiseen vepsäläiseen nimitykseen perustuva käännöslaina. Tähän viittaavat alueella esiintyvät lukuisat vepsäläisperäiset toponyymit sekä nimitys Pai, joka on säilynyt yläjuoksun sivujoen nimenä. Jyvenjokea ylöspäin noussut venäläisasutus erottaa nykyään Äänisen rannan vepsäläiset lännempänä asuvista lyydiläisistä, mutta vielä 1870-luvulla monien kylien asukkaita kutsuttiin ”tšuudeiksi”.[3][4]
Joen nykyinen nimi on venäläinen muoto Ivina (Ивина) tai Ivenka (Ивенка), josta on ollut käytössä myös suomalaistettu muoto Jyvenjoki tai Iivinänjoki[5]. Vepsäläinen kielioppikirja käyttää muotoa Juvvenjoki.[6] Lyydiläiseksi muodoksi mainitaan D’üven[7].
Joen vanha kulkureitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki yhtyi Syväriin pohjoisesta päin vielä vuonna 1948, jolloin Ylä-Syvärin voimalaitos alkoi valmistua. Kun vesi nostettiin padon yläpuolella, peittyi useita kilometrejä Jyvenjokea Ivinan tulva-alueen alle. Samalla alkoivat sen sivujoet Muromilanjoki (Муромля, Muromlja), Porutoma (Порутома) ja Ostretšinka (Остречинка) laskemaan suoraan tulva-alueen tekojärveen.[8] Tekojärven alle jäi muun muassa entinen Ostretšinyn kuntakeskus[9].
Jyvenjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyvenjoen valuma-alueen alajuoksu muodostuu Jyvenjoesta, jolla on muutama sivujoki. Valuma-alueen yläjuoksulla on kaksi lähes yhtä suurta jokea Säpsäjoki ja Tarsalanjoki. Ne virtaavat rinnakkain tuoden vettä luoteessa sijaitsevilta soilta. Valuma-alue kuuluu Laatokan ja Äänisen väliseen ylänköalueeseen, joka kohoaa siellä noin 200 metrin korkeuteen mpy.[a]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoma on alajuoksulla 44 kilometriä nimeltään Jyvenjoki. Se alkaa yläjuoksulla, kun Tarsalanjoki ja Säpsäjoki yhtyvät toisiinsa. Näistä Tarsalanjoki on suurempi joki, jolla on pituutta 61 kilometriä ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 404 neliökilometriä.[2]
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoman suurimmat sivujoet kuuluvat Jyvenjoelle. Ne on lueteltu alla olevaan taulukkoon ja tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle. Taulukon oikeassa sarakkeessa on kullekin riville vielä yksilöity lähteet.
| Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Syväristä (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Syvärissä Ylä-Syvärin tekojärveen | |||||||
| Näräjoki | Njara (Няра) | alajuoksu | 6 | 27 | 101 | 6,2,3,2,2,–,2 | |
| Pajujoki | Pai (Пай) | Latva | 21 | 26 | 133 | 6,2,3,2,2,–,2 | |
| Kairekjoki | Kjai (Кяй) | Latva | 22 | 40 | 243 | 6,2,3,2,2,–,2 | |
| Orko-oja | Jagrutšei (Ягручей) | Latva | 28 | 12 | 6,2,3,2,2,–,– | ||
| Säpsäjoki | Šapša (Шапша) | Latva-Vetka | 44 | 38 | 5,2,3,2,2,–,– | ||
| Maarenjoki | Marina (Марина) | Tarsalanjoki | 69 | 22 | 7,2,3,2,2,–,– | ||
| Sarkajoki (?) | Sarka (Сарка) | Tarsalanjoki | 82 | 10 | –,2,3,2,2,–,– | ||
| Sarka yhtyy Tarsalanjokeen 23 kilometriä sen latvoilta | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([10]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsän kielioppikirjasta [6], 6 = katsottu sotilaskartasta [5], 7 = katsottu artikkelista Latva-Vetka.
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyvenjoen valuma-alueeseen kuuluu vain muutama pieni järvi. Näräjoki alkaa kapeasta lähdejärvestä. Pajujoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Kaidozero (Кайдозеро), Kljonozero (Клёнозеро), Kontokozero (Контикозеро) ja Revselgskoje (Ревсельгское). Pienellä Orko-ojan valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi Galik (Галик). Säpsäjoen valuma-alueeseen alajuoksulla löytyvät Kuiozero (Куйозеро) ja Aitig (Айтиг), ja valuma-alueeseen kuuluu myös laajoja suoalueita, jossa sijaitsevat esimerkiksi Pizamozero (Пизамозеро) ja Jeltšozero (Елчозеро, vepsäksi Jelčarvi) sekä Säpsäjoen latvajärvi Šapšozero (Шапшозеро, vepsäksi Šapšjärvi). Pääuoman Tarsalanjoen lähellä sijaitsevat esimerkiksi alajuoksun järvet Verhneje (Верхнее), Polozero (Полозеро) ja Pertozero (Пертозеро), sekä keskijuoksun Kili (Кили).[a]
-
USA:n armeijan kartta Venäjältä -
Tarsalanjoki kesäkuussa 2013 -
Tarsalanjoen ja Säpsäjoen yhtymäkohta
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jyvenjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Ивина (Ivina) Все реки. 2022. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)
- ↑ Mullonen, I.: Otšerki vepsskoi toponimii, s. 128–131. Sankt-Peterburg: Nauka, 1994. ISBN 5-02-028155-7
- ↑ I. I. Mullonen: Territorija rasselenija i etnonimy vepsov v XIX–XX vv. Tsentr narodnogo tvortšestva i kulturnyh initsiativ. Viitattu 7.6.2022.
- ↑ a b Latva, ote (Sotahistoriallinen kartta), Viitattu = 5.6.2022
- ↑ a b Grünthal, Riho: Vepsän kielioppi, s. 12. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2015. ISBN 978-952-5667-87-5 ISSN 0356-5785 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.6.2022).
- ↑ Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes, s. 13. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.
- ↑ USSR map NP 35-12 Petrozavodsk.jpg (Wikipedia Commons), Itä-Euroopan topografiset kartat (sarja N501, karttalehti NP 35-12 Petrozavodsk), USA:n armeijan karttapalvelu, 1954
- ↑ Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti Sistema klassifikatorov Sankt-Peterburga. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 7.6.2022.
- ↑ Syväri (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 5.6.2022. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyvenjoki Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tarsalanjoki Wikimedia Commonsissa