Jyväskylän rantapuisto

Rantapuisto valmistui 1847 Jyväskylän vasta perustetun kaupungin länsipäähän, Rantakadun varrelle Jyväsjärven rantaan. Puisto kuitenkin pieneni vähitellen rautatien ja katujen rakentamisen takia. Nykyisin jäljellä oleva osa puistosta sijaitsee osoitteessa Hannikaisenkatua 2-4.

Historia

Perustaminen

Alkunsa puisto juontaa kruununvouti Gust. Grönlundin vuokrasopimukseen 25. vuodeksi 1845. Vouti suunnitteli perustavansa vastaperustettuun kaupunkiin Helsingin tapaan kaivopuiston uimahuoneineen. Suunnitelmat eivät kuitenkaan saaneet köyhässä pikkukaupungissa tarpeeksi kannatusta ja sopimus siirtyi kahden vuoden kuluttua apteekkari Christ. Hobinille, joka omisti kaupungin yleisen sairaalan Hannikaisenkadun (silloisen Rantakadun) varrella, rantapuistoa vastapäätä. Kruununvoudin kaavailemaa kylpyläkaupunkia Jyväskylästä ei tullut, mutta puistokaupunkina se on kukoistanut yhä.

Ensimmäinen kukoistuskausi

Rantapuiston kylpylaitos 1860-luvulla.

Vuoteen 1864 mennessä puistossa kasvoi mahdollisesti rauduskoivuja, lehmuksia, vaahteroita ja syreenejä. Puiston rakennuskanta koostui paviljongista, kylpylaitoksesta ja keilaradasta. Puiston nurmella vieraili usein kiertävä sirkus, jonka menoa säätyläiset kävivät katsomassa. Lisäksi puistossa tarjottiin satunnaisesti ilotulitusnäytöksiä, kuumailmapallolennätyksiä, sekä illanviettoja paperilyhtyjen loisteessa. Samana vuosikymmenenä kylpylaitos teki vararikon ja tuhoutui saunasta alkaneessa tulipalossa. Puistossa ehti olla muitakin kylpyhuoneita, mutteivat ne saaneet suosiota ja lopulta jäljelle jäi vain 1800-luvun lopulla alkanut ravintolatoiminta.

Toinen kukoistuskausi

Rantapuiston paviljonki vuosien 1884 ja 1928 välisenä aikana. Edessä on kivimuuri, joka erotti puiston radasta.

Insinööri Oscar Lindberg suunnitteli Jyväskylän Laulu- ja soittojuhlien lähestyessä Rantapuistoon uuden paviljongin ravintoloineen ja puisen näkötornin (Ihantolan) Harjulle. Molemmat valmistuivat 1884 jolloin Rantapuistossa alkoi uusi kukoistuskausi. Tuolloin puisto myös kunnostettiin mm. käytävien ja valaistuksen osalta ja rantatörmälle istutettiin jasmiinipensaita.

Paviljongista tuli kaupungin maamerkki vasta 1897, kun rautatie Haapamäelle valmistui. Puiston rantatörmää piti leikata rautatien käyttöön, jolloin puusto poistui rannan ja paviljongin edestä. Näkyvyys parani, mutta ranta siirtyi puistosta 60 metrin päähän, ja radan taakse. Lisäsi puiston luonnetta muutti paviljongin eteen rakennettu kivimuurin tukema terassi-tasanne. Vuonna 1912 paviljonki saavutti lopullisen ulkomuotonsa ja tuli tuona aikakautena maanlaajuisesti tunnetuksi postikorttien kuva-aiheena.

Kävelypuistona

Jyväskylän Rantapuiston Kulttuuri Miljöö, kuva Jussi Jäppisen kokoelmista

Paviljonki päätyi 1930-luvulla huonoon kuntoon ja se päätettiin purkaa 1944. Paviliongin purkamista oli kuitenkin suunniteltu jo 1920-luvulla, mutta toinen maailmansota siirrätti suunnitelmia parillakymmenellä vuodella ravintola-asiakkaiden iloksi. Myös rataleikkausta varten rakennettu muuri hävitettiin ja näkymä puistosta Jyväsjärvelle palautui. Uutta rakennusta ei puretun paviliongin tilalle rakennettu, vaan puisto vain laajeni sen paikalle ja kadun toisella puolella oleiden kolmen ortopediasairaalan rakennusten kanssa ne muodostivat kulttuurimiljöön arvon. Maineikkaana kävelypuistona se ehtikin viettämään kolmisenkymmentä vuotta.

Hiipuminen

1970-luvulla huolestuttiin Jyväskylän keskustan kautta kulkeneestä läpikulkuliikenteen lisääntymisestä ja lautakunta ottikin piakkoin puheeksi kaupungin liikennejärjestelyjen uusimisen. Alun perin nelostie linjattiin kulkemaan nykyistä Länsi-Päijänteentietä pitkin, Hippoksen kautta Harjun taakse Nisulaan, mutta tien alkuosan valmistuttua päätettiin Jyväskylän läpikulkutie kuitenkin sijoittaa Jyväsjärven rantaan, radan ja rannan väliin. Niinpä 1989 valmistunut Rantaväylä siirsi rantaa jälleen kauemmaksi puistosta, nyt 120 metrin päähän. Väylä liitettiin keskustaan Mattilaniemessä alikulkutunnelilla ja Vaasankadulle rampeilla. Hannikaisenkatua jouduttiin leventämään moottoritieliittymän tarpeisiin, jotta risteyksessä riittäisi tilaa. Osa puistosta kaavoitettiin uudelleen rata-alueeksi. Tuohon mennessä oli puiston koko puoliintunut.

Jyväskylän junaturma

Pääartikkeli: Jyväskylän junaturma

Jyväskylän junaturma

Aivan puiston edustalle sattui 6. maaliskuuta 1998 yksi Jyväskylän suurimmista liikenneonnettomuuksista. Turmassa Turusta Pieksämäen kautta Joensuuhun matkalla ollut pikajuna P105 veturinaan Sr1 3089 suistui kiskoilta. Surmansa onnettomuudessa saivat toinen veturinkuljettaja ja yhdeksän matkustajaa. 94 matkustajaa loukkaantui. Junassa oli noin 300 matkustajaa

Onnettomuuden syy oli inhimillinen erehdys opasteiden tulkinnassa. Aineelliset vahingot olivat 22 miljoonaa markkaa (3,7 milj. €). Veturi ja osa vaunuista hylättiin onnettomuuden seurauksena. Juna oli Tampereelta lähtiessään jäänyt 20 minuuttia aikataulustaan jälkeen. Vaunut kaatuivat osittain ratapihan vieressä kulkevalle Rantaväylälle, joka on kaupungin pohjois–eteläsuuntainen ohitustie.

Nykytila

Rantapuisto nykyasussaan 2013.

Nykyisin pieneen puistoon johtaa yksi lyhyt puistokäytävä, jonka varteen on kyhätty kierrätysmateriaaleista kolme penkkiä. Aiemmin istuimia on ollut neljä. Muita puiston kalusteita ovat 90-luvulla tuodut puistolamput ja vihreämuoviset roska-astiat. Puiston kasvusto koostuu saneerauksen yhteydessä istutetuista koivuista, jokuisesta kuusesta ja Hannikaisenkadun varteen istutetuista vaahteroista. Puiston läheltä löytyy 2012 syksyllä avattu Toivolan vanha piha, josta puistoon pääsee ylittämällä korttelin nurkasta Hannikaisenkadun ylittävän suojatien ja laskeutumalla puisia portaita parkkialueelta.

Aiheesta muualla

www.ksml.fi jyvaskylän junaturma, kuvasarja (Arkistoitu – Internet Archive)
Jyväskylän junaturma, YLE elävä arkisto
Jyväskylän aikamasiina (Arkistoitu – Internet Archive)
Mieskuoro Sirkat, historia
Kuvia Rantapuistosta