Juvanruukki

Juvanruukki oli Karjalan kannaksella Kuolemajärven pitäjän Juvajärveltä laskevan Juvajoen kosken rannalla vuosina 1687–1704 toiminut manufaktuuripaja.

Ruukin perusti Johan Thorwöste joka omisti Uudellamaalla sijainneet ruotsalaista vuorimalmia käyttäneet Antskogin ja Fiskarsin rautaruukit. Thorwöste sai 1687 Ruotsin vuorikollegiolta luvan perustaa Juvan kylään ruukin johon kuului kankirautapaja ja nippuvasarapaja ahjoineen. Pajojen voimanlähteenä oli koskeen sijoitettu vesiratas. Thorwöste siirsi Juvanruukille kaksi kankivasaraa Fiskarsin ruukilta. Vuonna 1689 hän sai luvan perustaa myös rautalevyjä takoneen peltivasarapajan. Ruukki toimitti 1690-luvulla rautalevyjä, nauloja ja hevosenkenkiä muun muassa Narvan, Pähkinälinnan ja Käkisalmen rajalinnoituksiin. Ruukin käyttämä harkkorauta tuotiin laivoilla Fiskarsin masuunilta ja valmiit rautatuotteet vietiin laivoilla ostajille. Ruukilla oli oma satama Kyrönniemen itärannalla ja Thorwöste rakennutti Koivistolla laivoja ruukkia varten. Ruukille muutti työväkeä Ruotsista ja heidän joukossaan oli myös Belgiasta alun perin tulleita valloneja. Vuonna 1694 ruukkiyhteisössä asui 77 työntekijää ja heidän perheenjäsentään.

Suuren Pohjan sodan alettua vuonna 1700 venäläiset valtasivat toukokuussa 1703 Nevajoen suistossa sijainneen Nevanlinnan rajalinnoituksen minkä jälkeen Thorwöste ja suurin osa ruukin työväestä pakeni Ruotsiin. Venäläinen kasakkaosasto hyökkäsi 4. helmikuuta 1704 Juvanruukille, ryösti kaikki ruukin rautavarastot ja poltti rakennukset. Hyökkäyksessä kuoli useita ruukkilaisia heidän joukossaan ilmeisesti myös ruukin asioita hoitamaan jäänyt Thorwösten vanhin poika Lorenz.