Juuso Mustonen
Juuso Mustonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. toukokuuta 1887 Markkova, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 29. tammikuuta 1954 (66 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Kolppanan seminaari |
Tutkimusalue | Inkerin kulttuuri |
Juuso Mustonen (18. toukokuuta 1887 Markkova, Venäjän keisarikunta – 29. tammikuuta 1954 Helsinki) oli inkeriläis-suomalainen opettaja, joka aloitti työuransa Venäjällä Inkerinmaalla ja siirtyi Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1919 Suomeen. Suomessa hän tuli tunnetuksi erityisesti säveltäjänä ja inkeriläisen kulttuuriin liittyvien kirjojen tekijänä.[1]
Juuso Mustonen syntyi Inkerinmaalla Markkovan Järvisaaressa kanttorin poikana. Hän valmistui paikallisesta Kolppanan seminaarista kansakoulunopettajaksi. Hän suoritti samassa opinahjossa vielä kanttori-urkurin tutkinnon. Valmistuttuaan hän toimi vuoteen 1919 Kolppanan seminaarissa musiikin, piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana. Osan aikaa siitä hän toimi seminaarin harjoituskoulun johtajaopettajana. Hän opiskeli lisäksi vuosina 1912–1914 Pietarin konservatoriossa.[1]
Lokakuun vallankumouksen jälkeen olot Inkerinmaalla muuttuivat vaikeiksi. Mustonen siirtyi useiden muiden inkeriläisten lailla Suomeen vuoden 1919 lopulla. Suomessa hän sai viran valtion julkaisuvirastossa vuonna 1919. Hän työskenteli kyseisessä virastossa kuolemaansa asti, vuoteen 1954. Lisäksi hän toimi musiikinopettajan tehtävissä useissa Helsingin kouluissa, kuten Kallion yhteiskoulussa. Hän hankki myös Helsingin yliopistossa venäjänkielen opettajan pätevyyden.[1]
Oman sävellystyön lisäksi Mustonen tuli tunnetuksi Inkeriä ja Inkerin kulttuuria käsittelevän kirjallisuuden tekemisestä. Hän julkaisi muun muassa karttoja Inkerinmaan asutus- ja kansallisuusolosuhteista, useita heimoalaa käsitteleviä artikkeleita. Ensimmäisinä Suomessa olovuosinaan hän toimi Heimokansojen keskuskomitean sihteerinä ja vuodesta 1929 Inkerin Liiton sihteerinä.[1]
Omat julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Inkerin suomalaiset seurakunnat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
- Inkerin lauluja I. Helsinki: Otava, 1931.
- Inkerin lauluja II. ?: ?, 1936.
- Inkerin kirkon kärsimysten tie. Helsinki: Inkerin Liitto, 1931.
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aleksandr Puškin: Kapteenin tytär, suom. Juuso Mustonen. Kirjakauppa Oma, 1946.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Opettaja Jusso Mustonen kuollut. Helsingin Sanomat, 31.1.1954, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 25.12.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- J. Mustonen : Inkerin sivistysriennoista. Kuvauksia Markkova-Järvisaarelta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 25.11.1928, nro 48, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- J. Mustonen : Inkerin sivistysriennoista. Piirteitä kuorolaulun kehityksestä Inkerissä, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 10.02.1929, nro 6, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Juuso Mustonen : Suomalainen Inkeri sukunimien valossa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 25.10.1931, nro 43, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Juuso Mustonen : Pietarin kasvu - Inkerin tuho. Kun tsaarille hakattiin "ikkuna Eurooppaan", Hakkapeliitta, 30.01.1934, nro 5, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot