Jussi Laiho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jussi Laiho (vas.) ja Wilhelm Silius Frankfurtin työläisolympialaisissa 1925.

Juho Feliks ”Jussi” Laiho (synt. Juselius,[1] 13. tammikuuta 1893 Suomusjärvi – 9. joulukuuta 1972[2])[3] oli suomalainen yleisurheilija. Laiho oli 1910-luvulla Suomen lahjakkaimpia heittäjiä ja hänet tunnettiin myös moniottelijana. Laiho edusti Salon Viestiä, Turun Urheiluliittoa ja Turun Weikkoja.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomusjärven Lahnajärvellä syntynyt Laiho jäi jo pienenä orvoksi ja hankki elantonsa 14-vuotiaasta lähtien maataloustöillä. Säännöllisen valmentautumisen ja kilpailemisen hän aloitti vuonna 1912.[3][4] Vuosina 1915-1917 Laiho saavutti useita Kalevan kisojen hopeamitaleita kuulantyönnössä, kiekonheitossa ja moukarinheitossa olympiamitalisti Elmer Niklanderin jälkeen. Lisäksi hän voitti viisiottelun SM-kultaa 1916 ja kymmenottelun SM-kultaa eli niin sanotun Suomen urheilukuninkaan tittelin 1917.

Sisällissodan seurauksena Laiho pakeni syksyllä 1918 Ruotsiin, jossa hän jatkoi kilpailemista IF Linnéan riveissä.[5] Kesällä 1919 Laiho työnsi Kööpenhaminassa kuulan Pohjoismaiden ennätyksen 14,29.[6] Hänellä oli hallussaan myös kevyen kuulan SE-tulos 16,08, jonka olympiavoittaja Ville Pörhölä rikkoi 1921.[7]

Laiho palasi kotimaahan keväällä 1920 ja vaihtoi TUL:n alaiseen Turun Weikkoihin. Samana kesänä Laiho olisi valittu Antwerpenin kesäolympialaisiin, mutta TUL:n urheilijana hän jäi pois kisoista.[8] 1920-luvulla Laiho saavutti useita TUL:n mestaruuksia eri heittolajeissa.[9] Vuonna 1925 hän voitti moukarinheiton ja 12,5 kg:n painonheiton Frankfurt am Mainin työläisolympialaisissa.[10][11] Kiekonheitossa Laiho sijoittui toiseksi Oskar Lindborgin jälkeen.[9] Urheilu-uransa päätyttyä Laiho keskittyi Lahnajärvellä sijainneen maatilansa viljelyyn.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomusjärvi. Kastetut Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 25.7.2022.
  2. ↑ Jussi Laiho Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  3. ↑ a b Valli, Kaarlo: Jussi Laiho. Piirrelmä tunnetun urheilijaveteraanimme elämästä ja kokemuksista. Työväen Urheilulehti, 2.12.1925, nro 10–11, s. 208–209. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  4. ↑ ”Jälli” (O. E. Koivisto): Muistelmia olympialaisvuodelta 1912. Suomen Urheilulehti, 31.12.1917, nro 13–14, s. 200–201. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  5. ↑ Jussi Laiho Ruotsissa. Karjalan Aamulehti, 24.5.1919, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  6. ↑ Kööpenhaminan kansainvälisissä urheilukilpailuissa. Karjalan Aamulehti, 3.8.1919, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  7. ↑ V:rin Urheilijain kansalliset kilpailut. Suomen Urheilulehti, 9.6.1921, nro 23, s. 278. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  8. ↑ Joukko urheilun ystäviä. Uusi Suomi, 7.8.1920, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.7.2022.
  9. ↑ a b Järvinen, Ilkka: Turun Weikkojen historia 1999. Turun Weikot. Viitattu 24.7.2022.
  10. ↑ Kempas, Martti ; Kempas, Antti: TUL 100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937 1.3.2019. TUL Aviisi. Viitattu 24.7.2022.
  11. ↑ Suomalaisten voitot Frankfurtissa jatkuvat. Suomen Sosialidemokraatti, 27.7.1925, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Laiho&oldid=22250316”