Junkkari (jumala)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Jäänyt kesken
Tämä artikkeli kertoo jumalasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Junkkari[1] on jumala, joka mainitaan lappalaisten palvomaksi Christfried Gananderin Mythologia Fennicassa[2] ja suomalaisten pakanajumalana Pehr Adrian Gaddin väitöskirjassa Ylä-Satakunnan oloista[3]. Jo Johannes Gerhard Schefferuksen Lapponiassa[4] mainitaan lappalaisten palvovan Storjunkare -nimisiä epäjumalia, jotka hän liittää seitoihin. Schefferus mainitsee lähteenään muun muassa Samuel Rheenin teoksen En kortt Relation om Lapparnes Lefwarne och Sedher, wijdskiepellsser, sampt i många Stycken Grofwe wildfarellsser (1671).[5]

Suurjunkkari Schefferuksen mukaan (Lapponia 1674)

Gaddin mukaan Junkkarille uhrattiin Pirkkalan, nykyisen Nokian, Viikissä sijaitsevalla Junkkarinmätäs-nimisellä kummulla. Samasta mäestä A. O. Heikel kertoo, kuinka "kansa kokoontui siihen kauppaa hieromaan ja uhraamaan jumalilleen" ja että "kristinusko oli tältä mättäältä ensin saarnattu pakanallisille pirkkalaisille."[6][7]

Mythologia Fennicassa jumaluus esitellään nimellä Junkker tai Junkari, jota rukoillaan nimillä Stor-Junker ja Lill-Junker. Schefferus mainitsee Piitimen ja Luulajan lappalaisten suurjumaluuksiksi Thorin, Suurjunkkarin ja Auringon. Lappalaisten sanotaan jättävän poronsarvia palvontapaikalle.[8]

Gustav Brakel kirjoitti vuonna 1829 valmistuneen kolminäytöksisen Wäinämöinen-näytelmän. Näytelmän kolmannen näytöksen tapahtumapaikkana on Brakelin mukaan Viikin kartanon mailla sijainnut muinainen uhripaikka Juntturinmäki, jolla on syysmarkkinoilla käyty kauppaa ja uhrattu ammoisina aikoina.[9] Itse näytelmässä lapinoita vajoaa Jabmiaimoon kutsuen muun muassa Iso- ja Pikku-Junkeria nimeltä muiden saamelaisjumaluuksien ohessa.

Lappalaisten jumaluuden niimen on ajateltu liittyvän norjalaiseen virkanimitykseen junkare. Tämä etymologia mainitaan jo Lapponiassa ja Esaias Tegnér yhtyy tähän tulkintaan omissa sananselityksissään[10], Kustavi Grotenfedtin mielestä selitys on epäuskottava.[11]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Martti Haavio: Suomalainen “Junckari-jumala”. Sananjalka, 1.1.1969, 11. vsk, nro 1, s. 93–106. doi:10.30673/sja.86345 ISSN 2489-6470 Artikkelin verkkoversio. fi
  2. ↑ Christfrid Ganander: Mythologia fennica, s. 27. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1984. ISBN 978-951-717-374-2
  3. ↑ Gadd, Pehr Adrian: Försök, til en oeconomisk beskrifning, öfwer Satacunda häraders norra del : som innehåller anmärckningar i geographie, antiquiteter, physique, historia naturali, och oeconomie & c. jemte nödige figurer. s. 11. Kungliga Akademien i Åbo, 1751. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Tuomo Itkonen: Lapponia. Hämeenlinna: Karisto, 1979. ISBN 978-951-23-1178-1
  5. ↑ Rheen, Samuele: En kort Relation om Lapparnes Lefwarne och Sedher, wijdSkiepellsser, sampt I många Stycken Grofwe wildfarellsser. Bidrag till kännedom om de Svenska Landsmålen och svenskt folkliv. XVII. 1, 1897. Uppsala: Wretmans boktryckeri..
  6. ↑ Heikel, A. O.: Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä, s. 55-58. SKS, 1882. http://urn.fi/URN:NBN:fi:bib:me:I00532918300+ Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Tampereen museot siiri.tampere.fi. Viitattu 30.11.2023.
  8. ↑ Junker-hakusana, s 27 Mythologia Fennican verkkoversiossa. Books.Google. Viitattu 23.4.2023.
  9. ↑ Brakel, Gustav Anton: Wäinämöinen : lyriskt försök i tre akter. Stockholm: Henrik And. Nordström, 1829. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Tegnér, Esaias: Hemmets Ord. Tidskrift för Hemmet, 1881, s. 3. Stockholm, Sverige: P.A. Nordstedt & söner. (ruotsi)
  11. ↑ Grotenfeld, Kustavi: Ovatko muinaissuomalaiset palvelleet Toria? Suomi, 01.01.1923. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Junkkari_(jumala)&oldid=22888510”