Juho Wallinheimo
Juho Walfrid (Valfrid) Wallinheimo, vuoteen 1906 Wallin (20. lokakuuta 1871 Längelmäki[1] – 27. huhtikuuta 1955 Pälkäne[2]) oli suomalainen pappi ja kirjailija.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wallinheimon vanhemmat olivat maanviljelijä, kauppias Anton Henrik Wallin-Nikkilä ja Ida Räväsmäki ja puoliso vuodesta 1894 Fanny Ellida Nyberg (k. 1954). Wallinheimo tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1890 ja vihittiin papiksi 1894. Hän toimi Pälkäneen kappalaisena 1902–1909 ja Mikkelin kaupungin kirkkoherrana 1909–1918 ja Sääksmäen 1918–1950. Rovastin arvonimen hän sai 1916. Uskonnonopettajana Mikkelin lyseossa Wallinheimo toimi 1909–1912 ja Mikkelin tyttökoulussa ja jatkoluokilla 1908–1918. Suomen sisällissodassa hän oli Itäarmeijan esikunnan pappi. Koivikon turvakodin pappi ja rahastonhoitaja ja Tampereen tuomiokapitulin asessori Wallinheimo oli 1927–1933.[1][2]
Juho Wallinheimon poika oli teollisuusneuvos Paavo Wallinheimo.[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herännäisyyden vaiheista Porissa ja Porin tienoilla etenkin entisessä Ulvilan kirkkoherrakunnassa, 1905
- Kuvauksia muutamain Keski-Hämeen seurakuntain uskonnollissiveellisistä oloista, 1910
- Tanskan matkamme: suomalaisten pappien yhteisretki kesällä 1911: osanottajien kuvaamana, 1911 (yksi kirjoittajista)
- Jumalan huoneen rakennus: Raamatun rakennuskäsitettä selvittävä tutkielma, 1912
- Tutkimuksia Suomen kirkkohistorian alalta, 1913 (yksi kirjoittajista)
- Pyhäkoulu ja suuri lähetystehtävä: muistelmia Zürichin maailmankongressista, 1915
- Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko: juhlajulkaisu uskonpuhdistuksen 400-vuotismuiston johdosta, 1917 (yksi kirjoittajista)
- Lähetyksen tila ja Kristuksen kirkko nykyhetkellä, 1918
- Kertomus Suomen evankelisluterilaisen kirkon tilasta vuosina 1918–1922, 1923
- Kirkon ja valtion ero, 1923
- Lutherin katekismuksen wuosisataismuisto: 1529–1929, 1929, Jaakko Gummerus, Aug. F. Peltonen, J. W. Wallinheimo
- Piispa Jaakko Gummeruksen muistoksi: Teologisesta aikakauskirjasta N:o 6 1933 = Till minnet av biskop Jaakko Gummerus: ur Teologisk tidskrift N:o 6 1933, 1933
- Sääksmäen vanhan kivikirkon vaiheita, 1934
- Hämeenmaa: 4, Hämeen elämää ja oloja, 1934 (yksi kirjoittajista)
- Kysymys sodasta ja rauhasta Raamatun valossa, 1935
- Vanha kivikirkko, 1936
- Kiusaus, lankeemus, nouseminen: kaksi raamattutuntia, 1936
- Kristus – maailman toivo: muistelmia ja vaikutelmia Oslon pyhäkoulukokouksesta, 1937
- Sairaskäynneistä: mietteitä ja muistikuvia, 1938
- Kirkonarkistojemme merkitys ja hoito, 1940
- Piirteitä Jumaluusopillisen tiedekunnan elämästä 50 vuotta sitten, 1941
- Pyhäkoulun vaiheista Hämeen seurakunnissa: esitelmä, Pyhäkouluyhdistyksen kesäjuhlassa Tampereella 7.6.1941, 1941
- Xenia Ruuthiana: professori emerito Martino Ruuth praesidi promotoriqve suo, 1945 (yksi kirjoittajista)
- Hämäläisten suhtautuminen kirkkoon ja uskontokysymyksiin. 1. osa, Keskiaika, uskonpuhdistuksen ja puhdasoppisuuden aika, 1945
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, ss. 934–935. (Viitattu 27.5.2019)
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 27.5.2019)
- ↑ Sakari Auvinen: Paavo Wallinheimo Biografiasampo. Viitattu 18.6.2023.