Juhani Honkanen
Juhani Honkanen (s. 3. joulukuuta 1947 Lahti)[1][2] on suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.
Koko lapsuutensa ajan piirtämistä harrastanut Honkanen pääsi kymmenvuotiaana katselemaan Veikko Leppäsen työskentelyä saaden siitä ensimmäisen kipinän kuvanveistoon. Taidealaa hän opiskeli Lahden taideyhdistyksen piirustuskursseilla sekä tutustumalla nykytaiteeseen ja taidehistoriaan maailman museoissa ja taidekirjoja tutkimalla. Työuransa hän aloitti 13-vuotiaana rakennustöissä ja teki seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana monenlaista käytännön työtä oppien siten taitoja, joista oli myöhemmin hyötyä patsaiden teossa. Uran vapaana taiteilijana Honkanen aloitti 25-vuotiaana 1972.[1]
Taidemaalareista Honkasen esikuvia ovat olleet suomalainen Werner Holmberg, norjalainen Hans Gude ja flaamilainen Peter Paul Rubens. Kuvanveistäjistä hän on ihaillut ranskalaisen Auguste Rodinin töitä.[1]
Maalausten aiheista luonto on Honkaselle ensisijainen. Hänen tuotantonsa on monipuolista, sillä hän on tehnyt akryyli-, akvarelli-, pastelli- ja öljymaalauksia sekä taidegrafiikkaa. Honkanen on käynyt maalaamassa aiheita Kuusamon luonnosta 1970-luvulta lähtien ja hän osti sieltä 2010-luvulla vanhan maatilan, johon kunnosti omin ja ystävien voimin Taidehovi-nimisen kulttuurikeskuksen. Toinen hänen elämänsä kiintopiste oli Hollolassa sijainnut Honkalinnan 1992 avattu galleria ja ateljeekoti, jossa on myös patsaspuisto.[1]
Vuonna 1915 perustettu ranskalainen Arts, Sciences, Lettres -järjestö palkitsi 2001 Honkasen hopeamitalilla veistoksista, jotka kiersivät vuoden ajan Ranskan eri kulttuurikeskuksissa.[3]
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Honkasen töitä on ollut lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Suomessa ja muissa maissa. Hänen julkisista veistoksistaan tunnetuimmat ovat graniittisia tai pronssisia näköispatsaita eli mallinsa ulkomuotoa kuvaavia teoksia
- Heikki Hasun patsas (2003) Anjalankoskella[4]
- Sulo Nurmelan patsas (2008) Haminan Vehkalahdella[5]
- Sotaorpo (2012) Lappeenrannassa[1]
- Kalevi Oikaraisen muistomerkki (2014) Kuusamossa[1]
- Evakkoäiti (2015) Helsingissä[1]
- Juuso ja Sulo (2018) Kuusamossa.[1]
Valokuvia julkisista teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Heikki Hasun patsas, 2003, Kouvola. -
Sotaorpo, 2012, Lappeenranta. -
Kalevi Oikairaisen patsas, 2014, Kuusamo. -
Evakkoäiti, 2015, Helsinki. -
Juuso ja Sulo, 2018, Kuusamo.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Arvonen, Päivi: ”Ylävitonen on ystävyyden ele” – Kuvataiteilija Juhani Honkanen teki Kuusamoon patsaan Sulo Karjalaisesta ja Juuso-karhusta Helsingin Sanomat. 2.10.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Olkkonen, Leena: Ihmiset. Syntymäpäivät Helsingin Sanomat. 30.11.1997. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Maunuksela, Arja: Juhani Honkanen sai Ranskassa hopeamitalin Helsingin Sanomat. 28.6.2001. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Pihlaja, Jaakko: Hasun patsas paljastettiin Anjalankoskella Helsingin Sanomat. 3.2.2003. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Olympiavoittaja Sulo Nurmelan patsas paljastettiin Vehkalahdella 17.2.2008. Helsinki: Suomen hiihtoliitto ry. Viitattu 15.1.2022.
| ||||||||||
