Juhana V
| Juhana V | |
|---|---|
_Hd.jpg) Juhana V, Jean Ranc n. 1729 | |
| Portugalin kuningas | |
| Valtakausi | 9. joulukuuta 1706 – 31. heinäkuuta 1750 |
| Edeltäjä | Pietari II |
| Seuraaja | Joosef I |
| Syntynyt |
22. lokakuuta 1689 Lissabon, Portugali |
| Kuollut |
31. heinäkuuta 1750 Lissabon, Portugali |
| Puoliso | Maria Anna |
| Lapset |
Barbara Pedro Joosef I Pietari III |
| Koko nimi | João Francisco António José Bento Bernardo |
| Suku | Bragança |
| Isä | Pietari II |
| Äiti | Marie Sophie |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Juhana V Jalomielinen (port. João o Magnânimo, 22. lokakuuta 1689 – 31. heinäkuuta 1750) oli Portugalin kuningas vuoden 1707 alusta aina kuolemaansa saakka vuonna 1750.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
João Francisco António José Bento Bernardo oli kuningas Pietari II:n poika tämän toisesta avioliitosta saksalaisen prinsessan Maria Sofia Elisabet von der Pfalz-Neuburgin kanssa. Hänen äidinisänsä oli Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vihelm. Hänellä oli kuusi sisarusta, jotka kuolivat jo lapsina tai naimattomina.
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhana V avioitui vuonna 1708 serkkunsa, Itävallan arkkiherttuatar Maria Annan (1683–1754) kanssa. Tämän vanhemmat olivat keisari Leopold I ja Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburg, joka oli Juhanan äidin sisar.
Kuningatar Maria Anna eli erillään puolisostaan ja heillä oli omat kiinnostuksen kohteensa vaikkakin heidän avioliittoaan pidettiin onnistuneena.
Kuninkaana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhana V nousi valtaan jo 17-vuotiaana ja peri isältään Pietari II:lta Portugalin osallistumisen Espanjan perimyssotaan. Rauha tehtiin lopulta vuonna 1713 Ranskan ja vuonna 1715 Espanjan kanssa. Sen jälkeen Portugalissa vallitsi rauha Juhana V:n hallituskauden loppuun asti lukuun ottamatta turkkilaisia vastaan käytyä lyhyttä sotaretkeä.[1]
Juhana V:n yli 40 vuotta kestäneen valtakauden aikana valtio rikastui entisestään, kun siirtomaa Brasiliasta tuotettiin kultaa ja timantteja, joista viidennes (quinto real / quinto del rey) oli tilitettävä kruunulle eli kuninkaalle.[1]
Juhana V toteutti monia näyttäviä rakennusprojekteja, joista komein on kuninkaallinen Mafran palatsi. Hän rakennutti myös Coimbran yliopistolle kirjaston ja Lissaboniin akveduktin, joka toi kaupunkiin juomavettä.[2] Suuret rahavarat mahdollistivat sen, että Juhana saattoi hallita yksinvaltiaana kutsumatta kansalliskokousta kertaakaan koolle.[1]
Vaikka Juhana V yritti palauttaa Portugalin laivaston mahdin ja edistää teollisuutta ja rakentamista, hänen hallintonsa ei ollut tunnettu tarmokkuudestaan. Hänen suuret rikkautensa antoivat mahdollisuuden jäljitellä muiden eurooppalaisten hovien loistoa. Juhana V rakennutti ja lahjoitti kirjastoja, jakoi stipendejä, suojeli taiteita ja perusti Kuninkaallisen historia-akatemian vuonna 1720 sekä luonnonhistoriallisia ja arkkitehtuurimuseoita. Hän käytti suuria rahasummia katoliseen kirkkoon ja yritti parantaa hovinsa kirkollista asemaa, vaikka hänen ponnistelunsa johtivatkin pitkään kiistaan paavinvallan kanssa.[1]
Viimeisinä vuosinaan Juhana V kärsi huonosta terveydestä. Hallintoa kansoittivat kirkonmiehet, joiden epäpätevyys johti valtakunnan asioiden hoidon laiminlyömiseen.[1] Vuonna 1742 Juhana sai aivoinfarktin ja halvaantui osittain, jolloin kuningatar Maria Annasta tuli sijaishallitsija. Heidän vanhin poikansa Joosef I peri valtaistuimen isänsä kuoltua vuonna 1750.
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhanalla ja Maria Annalla oli kuusi lasta, joista kolme eli aikuisiksi:
- infanta Barbara, Maria Madalena Bárbara Xavier Leonor Teresa Antónia Josefa (1711–1758), avioitui Espanjan Ferdinand VI:n kanssa
- infante Pedro de Alcântara Francisco António João Carlos Xavier de Paula Miguel Rafael (1712–1714), Brasilian prinssi, kuoli kaksivuotiaana
- Joosef I (1714 – 1777), Portugalin kuningas, avioitui Espanjan kruununprinsessan Mariana Viktorian kanssa
- infante Carlos João Manuel Alexandre (1716–1736), kuoli 19-vuotiaana kuumeeseen
- Pietari III (1717–1786), Portugalin kuningaspuoliso, avioitui veljentyttärensä, kuningatar Maria I:n kanssa
- infante Alexandre Francisco José António Nicolau (1723–1728), kuoli nelivuotiaana isorokkoon
Lisäksi Juhana V:llä oli useita aviottomia lapsia ainakin neljän eri rakastajattaren kanssa, joita olivat Filipa de Noronha, Paula de Odivelas, Luísa Inês Antónia Machado Monteiro, Madalena Máxima de Miranda, Inácia Rosa de Távora ja Luísa Clara de Portugal.
- António de Braganza (1714–1800), teologian tohtori, suhteesta ranskalaisen Luísa Inês Antónia Machado Monteiron kanssa;
- Gaspar de Braganza (1716–1789), Bragan arkkipiispa, suhteesta nunna Madalena Máxima de Miranda kanssa
- José de Braganza (1720–1801), Portugalin suurinkvisiittori, suhteesta Mosteiro de São Dinisin abbedissa, äiti Paula Teresa da Silva e Almeida de Odivelasin (1701–1768) kanssa
- Maria Rita de Braganza (1731–1808), suhteesta hovinainen Luísa Clara de Portugalin kanssa.
António, Gaspar ja José tunnustettiin kaikki Juhanan V:n pojiksi. Heidät tunnettiin Palhavãn lapsina Palhavãn palatsin mukaan, jossa he asuivat Juhanan kustannuksella ja joka kuului Louriçalin markiisi Luís Carlos Inácio Xavier de Menesesille. Palhavãn lapset saivat aatelispojan koulutuksen ja heistä tuli korkea-arvoisia papiston jäseniä.
Maria Ritaa ei koskaan virallisesti tunnustettu kuningas Juhanan tyttäreksi, mutta tämä järjesti epävirallisesti hänen elämänsä nunnana Santosin luostarissa ja hoiti hänen kulujaan. Maria Ritan isäpuoli Jorge de Meneses yritti pysäyttää Juhanan toimet Maria Ritan hyväksi, mutta kuningas karkotti de Meneseksen ensin Espanjaan ja sitten Englantiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana V Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Pietari II |
Portugalin kuningas | Seuraaja: Joosef I |
| ||||||||||||||||||||||
