Julkisen sanan neuvosto
Julkisen sanan neuvosto (lyh. JSN,[1] ruots. Opinionsnämnden för massmedier) on Suomessa toimiva joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin, joka on perustettu vuonna 1968.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvosto ilmoittaa tehtäväkseen ”tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta”. Neuvoston taloudenhoitoa ja aatteellista tukea varten on perustettu Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry. Neuvosto saa myös valtionapua.
Julkisen sanan neuvostossa on vuoden 2013 alusta 13 jäsentä ja puheenjohtaja. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Puheenjohtaja valitaan JSN:n kannatusyhdistyksen yksimielisellä päätöksellä viideksi vuodeksi. Myös viestimien edustajat valitsee JSN:n kannatusyhdistys. Neuvosto valitsee itse yleisön edustajat.[2]
Suomalaiset joukkoviestinnän harjoittajat ja journalistit, käytännössä suuret kustantajat ja heidän palveluksessaan olevat toimittajat, ovat sitoutuneet siihen, että neuvosto valvoo heidän toimintaansa alan eettisten periaatteiden ja neuvoston perussopimuksen mukaisesti, jotka on kirjattu journalistin ohjeisiin. Tarkoituksena on ollut välttää sananvapauteen kohdistuvan julkishallinnollisen valvonnan lisääntyminen ja kunnianloukkausjutuista mahdollisesti oikeusistuinten avulla tuomitsemat suuret vahingonkorvaukset.
Neuvosto ei ole tuomioistuin, eikä se käytä julkista valtaa. JSN ei ota käsiteltäväkseen asioita, joiden oikeudellinen käsittely on kesken. Julkisen sanan neuvoston lausuntoja on käytetty kunnianloukkauksia koskevissa riitajutuissa vapaan todistelun keinona. Näin ollen Julkisen sanan neuvoston päätöksiä voidaan käyttää nykysäännösten mukaan myöhemmin oikeusjutun perusteluna.
Samantapaisia itsesäätelyelimiä toimii monissa muissakin maissa ja muillakin toimialoilla, esimerkiksi Mainonnan eettinen neuvosto.
Neuvoston mukaan paperilehdissä olevat virheet on oikaistava myös lehden verkkoversioissa.[3]
Puheenjohtaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]JSN:n puheenjohtajuus oli vuoden 2015 loppuun sivutoiminen ja muuttui sen jälkeen päätoimiseksi. Kauden pituus on viisi vuotta 1.1.2024 alkaen, ja tehtävää voi hoitaa korkeintaan kaksi perättäistä kautta. Aiemmin kausi on ollut nelivuotinen, sitä ennen kolmivuotinen.[4]
Jotkut JSN:n puheenjohtajat ovat eronneet myrskyisästi. Jacob Söderman erosi vuonna 2005 kesken kauden, kun ei saanut vastakaikua esitykselleen puheenjohtajan aseman vahvistamisesta. Södermanin jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Kivistö vuonna 2005. Hän erosi syyskuussa 2007.[5] Ylen A-Studiossa 12. syyskuuta 2007 käsiteltiin Kivistön yhteyksiä entisiin sosialistimaihin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin hän oli SKDL:n puheenjohtaja ja ohjelman mukaan rähmällään entiseen Itä-Saksaan päin. Kivistön mukaan ohjelmalla haluttiin maksaa kalavelkoja langettavasta päätöksestä, jonka JSN antoi Ylen A-Piste-ohjelmalle.[5] Puheenjohtajina Kivistön eron jälkeen toimivat varapuheenjohtajat, toimittajat Matti Rönkä ja Jari Lindholm.
Tammikuussa 2008 neuvoston puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Pekka Hyvärinen.[6] Joulukuussa 2009 JSN antoi vapauttavan päätöksen Ylen TV2:n Silminnäkijä-ohjelman väitteistä Nuorisosäätiön puheenjohtajana toimineen pääministerin Matti Vanhasen saamista ilmaisista rakennustarvikkeista. Niin sanotun lautakasagaten jälkeen puheenjohtaja Hyvärinen erosi. Myös neuvoston jäsen Pekka Iivanainen ilmoitti eroavansa.[7] JSN:n puheenjohtajaksi valittiin vajaat kaksi viikkoa myöhemmin sanomalehti Kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen. Vuonna 2011 1. varapuheenjohtajana toimi Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ja 2. varapuheenjohtajana Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen.
Vuoden 2016 alussa Elina Grundström aloitti nelivuotiskautensa JSN:n ensimmäisenä päätoimisena puheenjohtajana. [8][9] Vuoden 2020 alusta puheenjohtajana on toiminut oikeustieteen kandidaatti Eero Hyvönen, jolla on pitkä päätoimittajakokemus eri medioissa.[10]
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajat vuodesta 1969 lähtien:[11]
- Heikki Waris (1969)
- Veli Merikoski (1970–1971)
- Kettil Bruun (1971–1972)
- K. J. Lång (1972–1975)
- Kai Korte (1975–1978)
- Henrik Grönqvist (1978–1990)
- Raimo Pekkanen (1990–1996)
- Kari Lehtola (1996–1999)
- Olli Mäenpää (1999–2003)
- Jacob Söderman (2003–2005)
- Kalevi Kivistö (2005–2007)
- Pekka Hyvärinen (2008–2009)
- Risto Uimonen (2010–2015)
- Elina Grundström (2016–2019)
- Eero Hyvönen (2020–)
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisen sanan neuvoston jäsenet vuonna 2024:[12]
- Eero Hyvönen, puheenjohtaja (2020–)
- Tommi Hatinen (2024–2026)
- Johannes Koponen (2022–2024)
- Marja Keskitalo (2021–2024)
- Anssi Marttinen (2024–2026)
- Minna McGill (2023–2025)
- Sara Nurmilaukas (2024–2026)
- Alma Onali (2021–2024)
- Margareta Salonen (2024–2026)
- Timo Sipola (2023–2025)
- Jani Tanskanen (2022–2024)
- Mari Tuohiniemi (2024–2026)
- Marjukka Vainio-Rossi (2023–2025)
- Erja Yläjärvi (2023–2025)
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppisen mukaan JSN:n toimena on ”varjella sanoma- ja aikakauslehtiä oikeudenkäynneiltä”, ja "jottei tätä huomattaisi, JSN sanoo liikuskelevansa sananvapauden asialla". Kemppisen kritiikin pontimena oli JSN:n lausuma, joka suositteli ennakkomoderointia verkkokeskusteluihin.[13]
JSN:n toiminnasta ei voi tehdä kantelua esimerkiksi oikeuskanslerille,[14] koska JSN ei ole viranomainen.[15] Suomen Kuvalehti julkaisi lokakuussa 2016 viiden sivun artikkelin, jossa käsiteltiin JSN:n ongelmia. Artikkelissa kritisoitiin muun muassa puheenjohtajan valtaa: hän saa karsia kanteluita ennen käsittelyä. Puheenjohtaja voi esimerkiksi karsia kantelun silloin kun siinä esitetty virhe on hänen mielestään ”epäolennainen tai vähäinen”. Näin ollen neuvosto ei koskaan ottanut käsittelyyn esimerkiksi sanomalehden virheellistä väitettä, että makkara olisi Maailman terveysjärjestön mukaan syöpäriskiltään yhtä vaarallinen kuin tupakka, todetaan jutussa sarkastisesti.[16]
JSN:n karsintaprosessia on kritisoinut myös tiedetoimittaja Jani Kaaro. Esimerkiksi Pohjolan Sanomat väitti pääkirjoituksessaan 16.6.2013, että Espanjassa yli puolet nuorista on työttöminä. Väite oli virheellinen, sillä tuolloin vain joka viides espanjalaisnuori oli vailla työtä. JSN:n puheenjohtajan mielestä Pohjolan Sanomien väite ei ollut olennainen asiavirhe.[17]
JSN:n perussopimusta uudistettiin vuonna 2020 kahdella tavalla, jotka lisäsivät mahdollisuuksia saada muutos puheenjohtajan tekemään karsintapäätökseen. Kantelija on ennenkin voinut pyytää JSN:n varapuheenjohtajilta muutosta karsintapäätökseen, mutta vain siinä tapauksessa, että puheenjohtajan päätös on perustunut "ilmeisen virheelliseen tietoon". Uudistuksen jälkeen muutosta voi hakea myös, jos puheenjohtajan päätös on perustunut "olennaisesti puutteelliseen tietoon". Uudistuksessa annettiin neuvostolle mahdollisuus ottaa itse käsiteltäväkseen mikä tahansa puheenjohtajan tekemä ratkaisu, jos enemmistö neuvostosta niin päättää kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun neuvosto on saanut ratkaisusta tiedon.[18]
