Joseph Albert Walker
| Joseph Albert ”Joe” Walker | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. helmikuuta 1921 Washington, Pennsylvania |
| Kuollut | 8. kesäkuuta 1966 Barstow, Kalifornia |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Ammatti | koelentäjä |
| Ura | |
| Tyyppi | USAFn astronautti |
| Sotilasarvo | kapteeni, USAF |
| Aika avaruudessa | 22 min. |
| Lennot | |
| X-15 lento 90 | |
| X-15 lento 91 | |
Joseph Albert ”Joe” Walker (20. helmikuuta 1921 – 8. kesäkuuta 1966) oli yhdysvaltalainen koelentäjä ja USAF:n astronautti. Vuonna 1963 Walker ylitti kahdesti X-15-rakettilentokoneella avaruuden rajana pidetyn 100 kilometrin korkeuden. Nämä olivat ainoat tuon korkeuden ylittäneet avaruuslentokonelennot ennen SpaceShipOnen lentoa 2004. Lentojen myötä hän täytti astronautin määritelmän sekä USAFn että FAIn määritelmän mukaan. Joe Walker oli ensimmäinen kahdesti avaruudessa känyt ihminen.
Walker syntyi Washingtonissa, Pennsylvaniassa. Hän kouluttautui fyysikoksi Washington & Jefferson Collegessa ennen liittymistään USAAFiin. Hän lensi P-38 Lightningia ja F-5A-tiedustelukonetta (muunnettu P-38) toisessa maailmansodassa, ja hänelle myönnettiin kunniamerkit ”Distinguished Flying Cross” ja ”Air Medal seitsemällä tammenlehvällä”.
Toisen maailmansodan jälkeen Walker liittyi fyysikkona NASAn edeltäjän National Advisory Committee for Aeronauticsin lentokonemoottoreiden tutkimuskeskukseen Clevelandissa, Ohiossa. Clevelandin tutkimuskeskuksessa Walker suoritti tieteellisiä koelentoja. Hän tutki jäätymistä lennon aikana ja tuulitunnelissa. Hän siirtyi vuonna 1951 Edwardsiin Kaliforniaan suurnopeuslennon tutkimusasemalle (High-Speed Flight Research Station) tullakseen koelentäjäksi.
Walker työskenteli 15 vuotta Edwards Flight Research Facilityssä (tunnettu nykyään nimellä Dryden Flight Research Center); 1960-luvun puoliväliin mennessä hänestä tuli pääkoelentäjä. Walker työskenteli useissa uraauurtavissa projekteissa. Hän lensi kolmea Bell X-1:n versiota ja useita muita koelentokoneita. Walker piti X-3 Stilettoa huonoimpana lentokoneena jota hän oli koskaan lentänyt. Hän lensi myös F-100 Super Sabrea, F-101 Voodoota, F-102 Delta Daggeria, F-104 Starfighteria ja B-47 Stratojetia.
Vuonna 1960 Walker lensi ensimmäisenä NASAn lentäjänä X-15:tä Scott Crossfieldin, valmistajan koelentäjän jälkeen. Ensimmäisellä lennollaan moottorin voimakkuus yllätti hänet ja hän paiskautui selkänojaansa huutaen, ”Oh, my God!”, mihin lennonjohtaja vastasi piloillaan ”Yes? You called?”. Walker lensi X-15:tä 24 kertaa, mihin sisältyivät kaksi ainoata 100 kilometrin korkeuden ylitystä, lento 90 (19. heinäkuuta 1963; 106 km) ja lento 91 (22. elokuuta 1963; 108 km). Walker oli ensimmäinen avaruudessa lentänyt yhdysvaltalainen siviili ja toinen maailmassa neuvostoliittolaisen Valentina Tereškovan jälkeen. Hän saavutti myös suurimman nopeuden X-15A-1:ssä: 6605 km/h (Mach 5,92) 27. kesäkuuta 1962 (suurin X-15 koneiden saavuttama nopeus oli Mach 6,7 Pete Knightin lentämänä).
Walker oli myös Bellin Lunar Landing Research Vehiclen (LLRV) ensimmäinen ohjaaja. Alusta käytettiin Kuuhun laskeutumisen ohjauksen ja menettelytapojen kehittämiseen. 30. lokakuuta 1964 tapahtuneella neitsytlennolla LLRV saavutti kolmen metrin korkeuden lentoajan ollessa alle minuutin. Walker suoritti 35 lentoa LLRV:llä.
Walker sai surmansa 8. kesäkuuta 1966, kun hänen ohjaamansa F-104 Starfighter törmäsi XB-70 Valkyrieen. Lennosta oli tarkoitus ottaa valokuvia pr-tarkoituksiin ja Walker oli lentänyt tiukassa muodostelmassa valokuvausta varten. Hän menetti koneensa hallinnan joutuessaan Valkyrie-yliäänipommikoneen aiheuttamaan virtaukseen, vaikka Chuck Yeagerin mukaan Walkerin kokemattomuus muodostelmalennossa oli syynä onnettomuuteen.[1] Useiden ilmavoimien upseerien ura päättyi onnettomuuden seurauksena. Vuonna 2005 Walkerin perhe vastaanotti Walkerille myönnetyt astronautin siivet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yeager, Chuck and Janos, Leo. Yeager: An Autobiography. Page 226 (paperback). New York: Bantam Books, 1986. ISBN 0-553-25674-2.