Josef Wirmer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Josef Wirmer (19. maaliskuuta 1901 Paderborn Saksa8. syyskuuta 1944 Berliini, Saksa) oli saksalainen juristi, vastarintaliikkeen taistelija ja kansallissosialismin vastustaja.

Josef Wirmer syntyi 19. maaliskuuta 1901 Paderbornissa katoliseen perheeseen. Hänen isänsä oli lukion rehtori.[1]

Wirmer opiskeli lakia ensin Freiburgissa ja myöhemmin Berliinissä. Jälkimmäisessä hänen demokraattinen elämänkatsomuksensa oli jyrkästi eriävä akateemisessa maailmassa tuolloin yleisen monarkismin kanssa. Hän suoritti joka tapauksessa lakimiehen tutkinnon 1924 ja virkamiehen tutkinnon 1927 ja alkoi harjoittaa lakimiehen tointa Berliinissä. Hänet erotettiin myöhemmin kansallissosialistien tukemasta lakimiesliitosta (Rechtswahrerbund).[1]

Vuonna 1936 Wirmer pääsi yhteyksiin ammattiliittopohjaisen vastarintaliikkeen kanssa. Ryhmää johti Jakob Kaiser, ja sen kautta Wirmer tutustui ennen pitkää myös muihin vastarintaryhmittymiin. Carl Friedrich Goerdelerin ryhmittymään hän pääsi osalliseksi vuonna 1941.[1]

Wirmer oli osallisena heinäkuun 20. päivän salaliitossa, jonka tarkoituksena oli salamurhata Adolf Hitler. Hänestä oli tarkoitus tulla oikeusministeri hallituksessa, jonka salaliittolaiset olisivat onnistuessaan muodostaneet. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui.[1]

Oikeudenkäynti ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wirmer pidätettiin 4. elokuuta 1944 yhtenä osallisena Adolf Hitlerin salamurhayritykseen. Tuomari Roland Freislerin kommenttiin siitä, että Wirmer olisi pian helvetissä, Wirmer vastasi seuraavasti:[1]

»Minulle tulee olemaan nautinto, kun näen teidän saapuvan sinne pian minun jälkeeni, herra puheenjohtaja.»

Wirmer tuomittiin kuolemaan 8. syyskuuta 1944, ja hänet teloitettiin hirttämällä Plötzenseen vankilassa kahden tunnin kuluessa.[1]

Wirmerin lippuehdotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wirmerin suunnittelema lippu Pegidan mielenosoituksessa vuonna 2015

Wirmer suunnitteli vuosina 1943–1944[2] Saksalle uuden lipun, joka muistuttaa Norjan lippua ja jossa on punaisella pohjalla kultaisella reunuksella varustettu musta risti. Heinäkuun 20. päivän salaliittolaiset aikoivat mahdollisesti ottaa sen maan lipuksi natsi-Saksan kukistuttua.[3] Lippu on nykyisin laajalti käytössä äärioikeistolaisen Pegida-liikkeen mielenosoituksissa.[2][4] Saksan ulkoministeri tuomitsi tämän vuonna 2018 heinäkuun 20. päivän salaliiton 74-vuotisjuhlallisuuksien aikaan[5], minkä lisäksi Wirmerin poika on harkinnut asian johdosta oikeustoimia.[3]

  • Gregory, Don Allen: After Valkyrie: Military and Civilian Consequences of the Attempt to Assassinate Hitler. McFarland, 2018. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Vorländer, Hans; Herold, Maik; Schäller, Steven: PEGIDA and New Right-Wing Populism in Germany. Palgrave Macmillan, 2018. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Rosenfeld, Gabriel D.: The Fourth Reich: The Specter of Nazism from World War II to the Present. Cambridge University Press, 2019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  1. a b c d e f Gregory 2018, s. 117-118
  2. a b Rosenfeld 2019, s. 270
  3. a b Müller, Jan-Werner: Behind the New German Right The New York Review of Books. 14.4.2016. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  4. Vorländer, Herold & Schäller 2018, s. 22
  5. Germany remembers failed Hitler assassination with attack on populism Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)