Josef Binnemann
Frans Johann Josef Binnemann (26. huhtikuuta 1865 Bad Kreuznach, Reininmaa, Saksa – 5. marraskuuta 1942 Espoo) oli suomensaksalainen muusikko, musiikkikauppias ja musiikkikoulun johtaja. Hän toimi myös säveltäjänä, sitrataiteilijana, soitonopettajana, musiikin kustantajana ja orkesterinjohtajana.[1][2][3]
Saksassa syntynyt Binnemann tuli Suomeen vuonna 1891 ruotsalaisen Eduard Schmidtin varieteeorkesterin muusikkona. Orkesteri esiintyi Helsingissä Seurahuoneella ja muissa ravintoloissa keväällä 1891 ja Binnemann oli mukana kitaran ja viulun soittajana, sitrasolistina ja kvartettilaulajana. Syksyllä 1891 Binnemann oli mukana Emil Pulchaun taiteilijaseurueessa ja esiintyi sitransoittajana konserteissa Helsingissä ja Viipurissa. Vuoden lopulla hän meni naimisiin suomalaisen kieltenopettaja ja amatööripianisti Elina von Brandenburgin (1848–1902) kanssa, asettui asumaan Helsinkiin ja sai Suomen kansalaisuuden 1897. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Binnemann meni 1910 naimisiin hovineito, vapaaherratar Eugenie af Forsellesin (1860–1953) kanssa.[1]
Binnemann esiintyi pääasiassa konserttisitran soittajana suomalaisten oopperalaulajien ja näyttelijöiden järjestämissä kansankonserteissa sekä yhdistysten iltamissa ja juhlissa. Hän teki myös esiintymiskiertueita Etelä- ja Itä-Suomen kaupunkeihin. Binnemann antoi soittotunteja sitran ja kitaran ja myöhemmin lisäksi mandoliinin, banjon ja kanteleen soitossa. Hän toi Suomeen kielisoittimia ja perusti niiden myyntiä varten musiikkiliikkeen 1902. Hän perusti Finska Zittran – Suomen Sitra -yhdistyksen, jonka orkesteriin kuului kymmenen soittajaa soittiminaan kuusi sitraa, viulu, kitara, huilu ja kontrabasso. Vuonna 1905 Binnemann perusti musiikkikoulunsa oppilaista koostuneen Binnemannin italialaisen orkesterin, myöhemmin Binnemannin kansanorkesteri. Binnemannin oppilaista muodostettu orkesteri toimi vuoteen 1914 saakka ja siihen kuului enimmillään 20 muusikkoa. Orkesteri esiintyi hyväntekeväisyys- ja kansankonserteissa.[1][2]
1910-luvulla Binnemannin musiikkikoulu laajeni antaen perusopetusta näppäilysoitinten lisäksi pianon ja viulun soitossa. Koulussa oli vuosikymmenen alussa oppilaita jo yli 300. Binnemann laati ja julkaisi näihin aikoihin kouluaan ja itseopiskelijoita varten soitto-oppaat sitran, kitaran, kanteleen ja mandoliinin soitossa. Hän ryhtyi mys nuottikustantajaksi koska muut alan kustantajat eivät julkaisseet näppäilysoitinten nuotteja. Hän julkaisi myös omia sävellyksiään ja tunnettuja populaarisävelmiä sovitettuina eri näppäilysoittimille ja niiden kokoonpanoille. Binnemannin musiikkikauppa harjoitti soitin- ja nuottikaupan ohella myös soittimien korjausta ja soittimien varaosien myyntiä. Binnemannin 40-vuotisen musiikkiuran aikana mandoliinista ja kitarasta tuli suosittu populaarimusiikin laulujen säestyssoitin, ja niitä oli käytössä paljon 1920- ja 1930-luvun tanssiyhtyeissä. Säveltäjänä Binnemann teki kymmeniä pienimuotoisia sävellyksiä sitralle, mandoliinille, pianolle ja viululle sekä tanssikappaleita nimimerkillä Jubb.[1]
Josef Binnemann kuoli sydänkohtaukseen 77-vuotiaana kotonaan Espoon Kilossa marraskuussa 1942.[2] Binnemann on haudattu Espooseen Kirkon hautausmaalle.[4]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Guitarrskola: Innehåller alla dur-och moll-tonarter accompagnement till finska och svenska folksånger samt solostycken - Kitarakoulu: Sisältää kaikki dur- ja moll-sävellait, suomalaisten ja ruotsalaisten kansanlaulujen säestykset sekä soolokappaleita. Binnemannin soitinkauppa, Helsinki 1900
- Oppijakso kanteleensoitossa. Binnemannin soitinkauppa, Helsinki 1906
- Mandoliinikoulu. Binnemannin soitinkauppa, Helsinki 1907
- Binnemann's snabbmetod i guitarrspel: lättfattlig anvisning att lära sig accompagnera på guitarr eller luta utan notkännedom. Binnemann's Musikhandel, , Helsingfors 1910
- Kantelekoulu. Binnemannin musiikkikustannusliike, Helsinki 1910
- Sitrakoulu. Binnemannin Musiikkikauppa, Helsinki 1910
- Alotteleville: harjoituksia, kansanlauluja ja helppoja tanssikappaleita pianolle - För Nybörjare: öfningar, folksånger och lätta danser för piano. Binnemann'in Nuottikustannusliike, Helsinki 1914
- Binnemann'in pikajärjestelmä kitaran-soitossa: helppotajuinen ohjaus kitaran tahi luutun säestykseen ilman nuottia. Binnemannin musiikkikauppa, Helsinki 1915, 1924
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kurkela, Vesa: Binnemann, Josef. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 28.9.2024)
- ↑ a b c Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 10.11.1942, nro 304 (2. painos), s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024
- ↑ Kuolinilmoitus, Hufvudstadsbladet, 08.11.1942, nro 302, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.09.2024
- ↑ Hautahaku.fi : Binnemann Frans Johann Josef