Jorma Pelkonen
Jorma Lauri Alfred Pelkonen (25. toukokuuta 1928 Iisalmi – 31. tammikuuta 2006 Helsinki[1]) oli suomalainen juristi, joka oli työtuomioistuimen presidentti vuosina 1983–1991.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelkonen oli äitinsä puolelta Agathon Meurmanin jälkeläinen. Hän jäi jatkosodan alkuvaiheessa sotaorvoksi ja toimi ilmatorjuntapoikana kesällä 1944.[1]
Pelkonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1946. Hän suoritti ylemmäin oikeustutkinnon vuonna 1952 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1956.[1]
Pelkonen työskenteli Asianajotoimisto Ragnar Feiringin lakimiehenä vuosina 1952–1958. Vuosina 1958–1983 hän työskenteli Helsingin raastuvanoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa useissa eri viroissa, viimeisimmäksi raastuvanoikeuden vanhempana oikeusneuvosmiehenä. Pelkonen toimi työtuomioistuimessa virkaa tekevänä presidenttinä vuonna 1982, työtuomioistuinneuvoksena vuonna 1983 ja presidenttinä vuosina 1983–1991. Lisäksi Pelkonen hoiti komiteatehtäviä, toimi useiden yhdistysten johtotehtävissä ja kirjoitti useita artikkeleita pääasiassa työoikeuden alalta.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
