Jorit
Jorit Ciro Cerullo (s. 24. marraskuuta 1990[1]), taiteilijanimeltään Jorit, on italialainen katutaiteilija . Hänet tunnetaan suurista seinämaalauksistaan.
Jorit syntyi Quartossa Napolin pohjoisosassa. Hänen isänsä Luigi Cerullo [2] oli napolilainen ja äiti Jeannina [3] hollantilainen. Opiskeltuaan Galileo Galilei -tiedelukiossa Napolissa, hän aloitti opinnot Napolitan Academy of Fine Arts -korkeakoulussa, [4] ja opiskeli siellä ensimmäisen asteen tutkinnon. [5]
Hän kiinnostui katutaiteesta 13-vuotiaana. Jorit valitsee työväenluokan ihmisiä esittämään kuuluisia henkilöitä Caravaggion tyyliin. Hänen maaluksensa San Gennarosta, Napolin suojeluspyhimyksestä, perustuu hänen 35-vuotiaan tehdastyöläisen piirteisiin. [6]
Joritin seinämaalauksissa on "piilotettuja" kirjoituksia, sanoja ja lauseita, jotka laajentavat teosten merkitystä.
Elokuussa 2019 Jorit maalasi Juri Gagarinin kasvot kaksikymmentäkerroksisen rakennuksen julkisivulle Odintsovon kaupunginosassa Venäjällä. Seinämaalauksen pohjassa on "СССР", lyhenne Neuvostoliiton virallisesta nimestä venäjän aakkosissa . [2] [3] [4] Se on maailman suurin muotokuva Gagarinista.
Firenzessä Jorit julkaisi vuonna 2020 nuorta Antonio Gramsciä kuvaavan seinämaalauksen. Seinässä on Gramscin sanat: "Vaikka kaikki on tai näyttää hävityltä, on ryhdyttävä hiljaa töihin, alusta alkaen ... Kriisi tarkoittaa, että vanha kuolee mutta uusi ei voi syntyä." [5]
22. helmikuuta 2021 hän maalasi it kasvot rakennuksen julkisivussa Roomassa . Verbano oli italialainen kommunistinen militantti, jonka kolme hänen kotiinsa saapunutta fasistia tappoivat vuonna 1980. [6]
Jorit ja taiteilija Salvatore Tukios pidätettiin kolmeksi päiväksi sen jälkeen, kun he maalasivat seinämaalauksen, joka kuvaa palestiinalaisaktivisti Ahed Tamimia. Tamimista tuli kuuluisa, koska hän vastusti israelilaissotilaan käskyjä kotinsa ulkopuolella Nabi Salihin kylässä Länsirannalla. Seinämaalaus – jonka valmistumisen oli määrä tapahtua samaan aikaan kuin Tamimin vapautuminen 8 kuukauden vankeusrangaistuksesta – asetettiin Israelin rakentaminen muurin Beetlehemin puolelle. [14] [15][16] [7]
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan Jorit totesi, että Italian olisi pitänyt tukea Venäjän tukemia Donbasin alueen separatisteja Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. [8] [9]
Jorit teki Napolissa seinämaalauksen Fjodor Dostojevskista, jonka silmässä on lapsi Venäjän hallitseman Donetskin kansantasavallan väreissä. Hän väitti, että asiaa oli tarkasteltava vuodesta 2014 lähtien ja että Donbasin kansat olivat järjestäneet kaksi kansanäänestystä (jotka olivat laittomia ja laajalti tuomittuja vilpillisiksi) ja että ukrainalaiset olivat tappaneet näiden kahden tasavallan lapsia kahdeksan vuoden ajan. [10] Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi Joritin katutaiteen Ukrainan miehityksen aikana havainnollistamaan näkemystään siitä, että venäläistä kulttuuria olisi mahdotonta unohtaa. [11]
Jorit kuvaili nuoren tytön seinämaalausta, jonka hän teki heinäkuussa 2023 pommitettuun rakennukseen miehitetyssä Mariupolissa (Punaisen Ristin "apokalyptiseksi" kutsuman piirityksen jälkeen), yrityksenä esittää kertomus kaupungin pommituksista ja sen asukkaita "NATO-ohjuksilla". [12] Hän sanoi, että seinämaalaus oli "elävä pieni tyttö Donbasista, joka vietti ensimmäiset vuotensa Mariupolissa sodan keskellä". [12] Australialainen valokuvaaja Helen Whittle väitti, että seinämaalaus perustui hänen tyttärensä valokuvaan ja että se oli luvaton. [12] [13] Jorit kertoi myöhemmin löytäneensä valokuvan etsiessään Googlesta kuvaa sanalla "pigtails", ja hän muokannut uudelleen kuvan paidan ja letit. [12] Joritin seinämaalausta arvosteltiin myös siksi, että Mariupolissa lapsia tappaneet pommit olivat venäläisiä ja että Mariupolin sairaalan ilmaisku johtui venäläisvoimista. [12] Kriitikot kyseenalaistivat myös Joritin seinämaalauksen sopivuuden sen jälkeen, kun venäläiset joukot olivat aiemmin poistaneet Sasha Korbanin Mariupolissa maalaaman seinämaalauksen, jossa kuvattiin ukrainalaista tyttöä, joka menetti jalkansa, ja hänen äitinsä venäläismyönteisten separatistijoukkojen tykistörakettihyökkäyksessä vuonna 2015. [14] [12] [15]
Italian tasavallan ritari Michelina Manzillo nimitti Joritin vuoden 2023 Wolf-palkinnon saajaksi. [16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Napoli - Jorit Agoch racconta su Instagram la sua odissea in Israele Monitore Napolitano. 2 August 2018. Viitattu 4 September 2018. (italia)
- ↑ Jorit, il Bansky italiano approda in Russia: a Mosca un suo murales gigante dedicato a Gagarin it.rbth.com. 30 August 2019. Viitattu 2 September 2019. (italia)
- ↑ Jorit, la sua arte approda in Russia: un murale dedicato a Jurij Gagarin 2anews.it. 21 August 2019. Viitattu 2 September 2019.
- ↑ La nuova opera di Jorit è in Russia: un murale dedicato a Yuri Gagarin bonculture.it. 20 August 2019. Arkistoitu 1 September 2019. Viitattu 2 September 2019. (italia)
- ↑ https://www.finestresullarte.info/en/contemporary-art/here-s-jorit-s-new-mural-a-213-square-meter-gramsci-at-florence[vanhentunut linkki] -s-housing-projects
- ↑ Valerio Verbano: a Roma un gigantesco murale firmato Jorit ansa.it. 19.2.2021. (italia)
- ↑ Israele, rilasciati Jorit e Salvatore Roma. Viitattu 8.4.2021. (italia)
- ↑ Redazione online: Jorit, un murale a Mariupol su un palazzo colpito dai russi. E si schiera dalla parte di Mosca Corriere della Sera. 13.7.2023. ”The resistance that we should have supported is that of the people of the Donbas, who have been fighting for eight years to get rid of a regime, the Kyiv regime, that now has nothing democratic about it.” Viitattu 15.7.2023. (italia)
- ↑ Hanno tutti ragione | Un capolavoro di vergogna, lo street artist italiano che decora i palazzi sventrati da Putin la Repubblica. 14.7.2023. Viitattu 15.7.2023. (italia)
- ↑ Jorit, Dostoevskij e Putin la7.it. (italia)
- ↑ Italian street artist paints mural in support of Donbass children in Mariupol TASS. Viitattu 15.7.2023.
- ↑ a b c d e f Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! ISSN 0261-3077 (englanti)
- ↑ Redazione online: Perché si parla del murale di Jorit a Mariupol Corriere del Ticino. 15.7.2023. Viitattu 18.7.2023. (italia)
- ↑ Angelo Allegri, Jorit, il graffitaro finanziato dalla Campania che dipinge murales per gli occupanti russi, Il Giornale, Italia, (ISSN 1124-8831 ja 2532-4071, verkkoversio)
- ↑ Piero Sorrentino, Le fiamme di Pistoletto e le bombe di Jorit, Il Mattino, Napoli, (ISSN 1592-3908, 2499-3344 ja 2499-3352, verkkoversio)
- ↑ Armiero, Mirella: Jorit in lizza per il Wolf Prize 2023. Corriere del Mezzogiorno, 6 December 2022. Artikkelin verkkoversio. (italia)
