Joosuanjukka
| Joosuanjukka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Agavoideae |
| Suku: | Jukat Yucca |
| Laji: | brevifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Yucca brevifolia |
|
| Katso myös | |
Joosuanjukka eli joosuanpuu (Yucca brevifolia) on Yhdysvalloissa sijaitsevasta Mojaven autiomaasta kotoisin oleva kasvilaji.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joosuanpuu kasvaa parhaimmillaan 15 metriä korkeaksi puuksi. Lehdet ovat tummanvihreitä, pistimenmuotoisia ja sijaitsevat spiraalimuodostelmassa rungon haarojen kärjissä. Lehtien laidat ovat valkoisia ja hampaisia. Kukat ovat pystyjä, 4–7 cm pitkiä ja niissä on kuusi kermanvalkoista kehälehteä. Kukat sijaitsevat halkaisijaltaan noin 40 cm olevissa röyhymäisissä kukinnoissa. Joosuanpuu kukkii keväällä. Kukkimisen edellytyksenä on kuitenkin talven viileä kausi sekä riittävä sade oikeaan aikaan keväällä. Hedelmä on vihreän ruskea ja muodoltaan soikea. Hedelmän sisällä on useita litteitä siemeniä.[2]
Lajilla on oma erikoistunut pölyttäjäperhoslajinsa, joka levittää kasvin siitepölyä muniessaan kukan sisään.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joosuanpuu on alun perin kotoisin Mojaven autiomaasta Kaliforniasta, Yhdysvalloista. Karuissa ja kuivissa autiomaaolosuhteissa laji kasvaa hitaasti, korkeintaan 10 cm vuodessa. Joosuanpuu saattaa elää jopa 200-vuotiaaksi.[2]
Englanninkielisen nimensä ”Joshua tree” laji on saanut mormoneilta, jotka ylittivät Mojaven autiomaan 1800-luvun puolivälissä. Puun erikoinen muoto toi mormonien mieleen Raamatun kertomuksen, jossa Joosua kurkottaa käsiään kohti taivasta.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joosuanpuuta kasvatetaan kuivilla alueilla koristekasvina. Cahuilla-intiaanit ovat käyttäneet kasvia sandaalien ja korien materiaalina sekä kukannuppuja ja siemeniä ravintona.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Joosuanjukka (Yucca brevifolia)
- ITIS: Yucca brevifolia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Yucca brevifolia (englanniksi)
- Flora of North America: Yucca brevifolia (englanniksi)
- US Forest Service: Yucca brevifolia (englanniksi)