Joonas Vuolle-Apiala
Joonas Vuolle-Apiala (1. joulukuuta 1874 Jämsä – 5. maaliskuuta 1930) oli suomalainen Jämsässä vaikuttanut tehtailija ja tilanomistaja.[1]
Vuolle-Apialan vanhemmat olivat nahkuri, nahkatehtailija Kustaa Adolf Lindeman ja Karoliina Joonaantytär Manula (Kurra). Hänen veljiään olivat teollisuusneuvos Kustaa Vuolle-Apiala (1873–1959), lakitieteen tohtori Jalmari Vuolle-Apiala (s. 1879) ja Suomen sisällissodassa valkoisten puolella kaatunut entinen Venäjän armeijan luutnantti Aleksi (Ali) Vuolle-Apiala (1889–1918).[2]
Joonas Vuolle-Apiala valmistui kansakoulunopettajaksi. Hän sai isänsä kuoltua hallintaansa tämän Jämsään perustaman nahkatehtaan ja lisäksi hän omisti Jämsässä Vitikkalan kartanon. Hän oli perustamassa Jämsän suojeluskuntaa lokakuussa 1917. Suomen sisällissodan alkuvaiheissa Vuolle-Apiala kuului Jämsän suojeluskunnan alue-esikuntaan kunnes hän siirtyi helmikuussa 1918 Seinäjoelle valkoisten päämajan intendentuuriin. Kuultuaan keväällä 1918 Jämsässä tapahtuneista Jalmari Saaren johdolla tehdyistä punaisten vankien murhaamisista Vuolle-Apiala kiirehti rintamalta Jämsään, yritti saada teot loppumaan ja hän kävi tähän liittyen myös Seinäjoella selostamassa tapahtunutta valkoisten yleisesikunnalle. Tämän vuoksi Vuolle-Apiala joutui sodan jälkeen riitoihin Jämsän suojeluskunnan esikunnan jäsenten kanssa. Välit jäivät pysyvästi poikki ja myöhemmin Vuolle-Apiala totesikin "Minua on nimitetty punikiksi ja miksikä hyvänsäkin, vaikka en milloinkaan ole ollut punainen enkä sitä aatesuuntaa hyväksykään".[3]
Suomen sisällissodan jälkeen Joonas Vuolle-Apiala sai kesällä 1918 haltuunsa vuonna 1917 valmistuneen Jämsän työväentalon otettuaan vastuulleen talon rakentamisaikaiset lainat jotka tamperelainen pankki oli irtisanonut. Hän perusti talon ovia, oven- ja ikkunanpuitteita ym. puusepän tuotteita valmistaneen puunjalostusverstaan joka sai myös suuren kaappitilauksen Suomen armeijalta. Tehdas paloi kuitenkin huhtikuussa 1919. Vuolle-Apiala perusti sitten vuonna 1924 omistamansa Vitikkalan sahan yhteyteen Osakeyhtiö Jämsän Puunjalostustehdas nimellä toimineen uuden tehtaan. Tehtaassa oli 40 työntekijää ja siellä valmistettiin oven- ja ikkunanpuitteita. Vuolle-Apialan kuoltua 1930 hänen poikansa Esko johti tehdasta muutaman vuoden ajan kunnes se siirtyi eräälle Keravalla toimineelle saman alan yritykselle. Vitikkalan puunjalostustehdas lopetettiin 1950-luvulla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Museo24 : Joonas Vuolle-Apialan puunjalostustehdas
- ↑ Suomen sotasurmat 1914-1922 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jukka Rislakki : Kauhun aika - neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, uudistettu ja laajennettu laitos, Ajatus kirjat, Helsinki 2007, Joonas Vuolle-Apialasta s. 24, 29, 54, 155, 231-232.