Joona Pettersson
Joona Pettersson (s. 28. marraskuuta 1983 Helsinki) on suomalainen näyttämötaiteiden videosuunnittelija, kuvaaja, valokuvaaja ja dokumentaristi.[1][2] Hän asuu Helsingissä ja Pariisissa. Pettersson on tehnyt videosuunnittelun mm. esityksiin Ensimmäinen tasavalta ja Talvisirkus Ilo sekä kiertue-esitykseen Flora & Fauna. Hänen kuvaamiaan dokumenttielokuvia on nähty lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja niitä on levitetty sekä elokuvateattereissa, että televisiossa.
Opiskelu ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pettersson opiskeli elokuvausta Venäjän valtiollisessa elokuvakorkeakoulussa VGIK:ssa vuosina 2002-05. Kuvauslinjan opintosuunnitelmasta vastasi tuolloin Andrei Tarkovskin kanssa työskennellyt elokuvaaja Vadim Yusov. Opintojen ohella ja niiden jälkeen Pettersson työskenteli venäläisten fiktioelokuvien kameraryhmissä mm. Ukrainassa ja Mosfilmin elokuvastudioilla. Projekteista tunnetuin oli Ilya Khrzhanovskyn monitaiteellinen DAU -elokuva.[3] Vuosina 2005-06 Pettersson opiskeli videotaiteen maisteriohjelmassa Pariisin École National Supérieure des Arts Décoratifs (ENSAD) korkeakoulussa Henri Foucault:n kurssilla. Joona Pettersson on työskennellyt freelancerina vuodesta 2006 lähtien näyttämötaiteiden, elokuvan, television ja valokuvauksen parissa. Hän puhuu sujuvasti suomea, englantia, ranskaa ja venäjää.
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radiostan: Syracuse Film Festival (USA) tuomariston kunniamaininta kokeellisen elokuvan kategoriassa ja 53. ZiNEBI IFF:n Hopeinen Mikeldi palkinto (2009)
- Rakastan sinua kyyneliin: Dokumenttisarjan pääpalkinto XV Deboshir Film Festival Pietarissa 2012, hopea palkinto Murmansk Northern Character IFF 2012, pääpalkinto Reikäreuna Film Festival 2013
- Sohvasurffaajat - Mustameri: Koura -palkinto (2011) Prix Europa Nominated (2012)
- Talvisirkus Uni palkittiin vuoden 2014 parhaasta näyttämötaiteiden videosuunnittelusta.[4]
- The Green Serpent: Boccalino d'ogo 66th Locarno IFF, Winterthur Award 2013, Swiss Film Award 2014, Visions du Réel Prix du Public Sesterce D'Argent, The Night Award of the 12th International Festival Signes de Nuit, Paris (2014), Best short documentary at the Bushwick Film Festival in Brooklyn, NY (2014), Best short film at the Darklight festival in Dublin, Ireland (2014), Special Jury Prize at the 29th Montenegro Film Festival (2014)[5]
- Grey Violet – Odd One Out: Queer North Film Festival Tuomariston palkinto parhaalle lyhyelle dokumenttielokuvalle, 2018.
- Pohjankäviäin merkintöjä: Golden Raven Arctic Film Festival (Grand Prix of International Feature-Length Competition), Pärnu Film Festival 2019 (Best Scientific Recording), Special Prize by the Jury of Documentary Feature Competition, Anchorage International Film Festival, Anchorage, Alaska (2019)
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joona Petterssonin veli on kirjailija Juhana Pettersson ja sisko taidehistorioitsija Susanna Pettersson. Heidän isoisänsä oli professori Lars Pettersson. Joona Petterssonin vanhemmat ovat ohjaaja, koreografi Arja Pettersson ja arkkitehti Eero Pettersson. Hänen isoäitinsä olivat kirjailija Rauha S. Virtanen ja kuvataiteilija Helvi Hokkanen
Videosuunnitteluita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallisteatterissa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ensimmäinen tasavalta (2022)
- Pentti Linkola - kaltaisemme? (2023)[6]
Tanssiteatteri Hurjaruuthissa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talvisirkus Säde (2002)
- Talvisirkus Sika (2010)
- Talvisirkus Afrikka (2012)
- Pikku prinssi (2014)
- Talvisirkus Uni (2014)
- Talvisirkus Matkalla (2015)
- Talvisirkus Muisti (2016)
- Flora & Fauna (2017)
- Talvisirkus Play (2017)
- Liisa Ihmemaassa (2019)
- Talvisirkus BAU (2019)
- Poika ja varis (2020)
- Talvisirkus Vauhti (2020)
- Talvisirkus Ilo (2022)[7]
Espoon kaupunginteatterissa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehman -trilogia (2019)
Oulun kaupunginteatterissa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rikos ja rangaistus (2011)
Tanssiteatteri Raatikossa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarinoita Muumilaaksosta (2019)
- Akka ja luuta (2022)[8]
Teatteri Avoimissa Ovissa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- La Strada (2023)
Filmografia kuvaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dokumenttielokuvat:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radiostan (2009)
- Strawberry Girl (2010)
- Rakastan sinua kyyneliin (2012)
- Jumalattaren paluu (2010)
- The Green Serpent (2013)
- Sacred sunday (2015)
- The Magnitsky Act - Behind the scenes (2016)
- Grey Violet - Odd One Out (2017)
- Pohjankävijäin merkintöjä (2019)
- Pariisin prinssi (2019)
- Maija Isola (2021)
Tv -dokumentit ja dokumentaariset sarjat:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sohvasurffaajat - Mustameri (2011)
- Sohvasurffaajat - Välimeri (2012)
- Liftarit (2016)
- Baher of Finland (2018)[9]
- Kaija Koo - Tinakenkäkuningatar (2023)[10][11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuomela, Matti: Videosuunnittelija lavastaa esityksen nappia painamalla, Teatteri & Tanssi + Sirkus. 17.12.2020. Viitattu 18.06.2024
- ↑ Libsekal, Missla: Style on the streets of west Africa, The Guardian. 06.02.2013 Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Typpö, Juho: Joona Pettersson kertoo, millaista arki sekopäisen venäläiselokuvan kuvauksissa oli, Helsingin Sanomat. 14.05.2020. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Talvisirkus Uni, Säde-palkinnot. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ The Green Serpent News. 19.08.2015. Viitattu 19.06.2024.
- ↑ Joona Pettersson, Kansallisteatteri. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Tanssiteatteri Hurjaruuthin historia, Hurjaruuth. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Tanssiteatteri Raatikon ensi-illat, Raatikko. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Docstop: Baher of Finland – Miten todistaa seksuaalisuudestaan, jonka on pelon vuoksi salannut?, YLE. 27.11.2018. Viitattu 19.06.2024.
- ↑ Kaija Koo - Tinakenkäkuningatar, YLE. 2.1.2023. Viitattu 19.06.2024.
- ↑ Joona Pettersson, IMDb. Viitattu 18.06.2024.
- ↑ Joona Pettersson, Elonet. Viitattu 19.06.2024.