Jonas Cedercreutz
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Jonas Victor Axel Cedercreutz (18. tammikuuta 1914 Helsinki – 7. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja vapaaherra, joka kuului Cedercreutz-sukuun.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jonas Cedercreutzin vanhemmat olivat varatuomari Gustaf Cedercreutz ja Gerdrud Ek. Kauppaneuvos Magnus Cedercreutz oli Jonas Cedercreutzin veli.[1] Hänen setänsä oli puolestaan kuvanveistäjä Emil Cedercreutz.[2] Jonas Cedercreutz oli naimisissa Rita Ignatiuksen kanssa.[3] Heidän tyttärensä Mariana Cedercreutz on myös arkkitehti.[4][2]
Valmistuttuaan 1930-luvulla Cedercreutz työskenteli jonkin aikaa Ruotsissa.[4] Vuosina 1945–1963 Cedercreutzilla oli Helsingissä arkkitehtitoimisto yhdessä Helge Iivari Railon kanssa, jonka jälkeen hän piti omaa arkkitehtitoimistoaan.[5]
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Maarianhamina (toteutettu 1949)
- Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä (1954)
- Kuusisaarenpolku 7:n pientalot, Munkkiniemi (1957)
- Juurikkaniemen sairaala, Keuruu (1958)
- Palvelutalo Betania, Turku
- Keski-Uudenmaan B-mielisairaala (1959, Helge Railon kanssa)
- Lääninhallituksen lisärakennus, Hämeenlinna (1962)
- Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu (1963)
- Emil Cedercreutzin museon lisärakennukset, Harjavalta (1963, toteutettu 1971, 1977 ja 1996)
- Eräjärven sankarimuistomerkki, paljastettu 4.7.1948.´
- Suomen Brasílian-suurlähetystö, Brasília (1974)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Magnus Cedercreutz Biografiasampo. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ a b Maahengen Temppeli (Arkistoitu – Internet Archive) Emil Cedercreutzin museo. Viitattu 4.6.2014.
- ↑ Sukututkimussivusto Geni Viitattu 2.12.2012
- ↑ a b Möjliga kontoinnehavare hittade i Finland 5.3.1998. Aftonbladet. Viitattu 4.6.2014.
- ↑ Martio, Pekka: "Viitaniemen koulun rakennushistoria", s. 31. Helsinki 2007. ISBN 978-952-5332-89-6.
- ↑ Orivesi, Eräjärven sankarihautausmaa; Sotasampo.Fi
