John Hampden
John Hampden (1594–1643) oli brittiläinen valtiomies. Hampden valittiin parlamenttiin vuonna 1621 edustamaan Grampoundin vaalipiiriä. Hän liittyi pian niihin parlamentin jäseniin, jotka vastustivat kuninkaan itsevaltaisia toimia. Hän kieltäytyi vuonna 1627 useiden muiden parlamentin jäsenten tapaan maksamasta kuningas Kaarle I:n määräämää pakkolainaa ja kymmenen vuotta myöhemmin laitonta laivaveroa, minkä vuoksi hän joutui oikeuteen. Hän hävisi mutta herätti rohkealla vastarinnallaan runsaasti huomiota.
Vuonna 1640 hän sekä "lyhyessä parlamentissa" että "pitkässä parlamentissa" kuului puritaanisen opposition johtajiin.[1] Hampden oli pitkän parlamentin johtajista maltillisimpia, valistuneimpia ja rehellisimpiä[2]. Hän oli yksi viidestä alahuoneen jäsenestä, jotka pelastuivat 4. tammikuuta 1642 alahuoneen istuntosalissa tapahtuneesta kuninkaan vangitsemisyrityksestä. Sisällissodan aikana Hampden oli parlamentin turvallisuusvaliokunnan jäsen.[1] Hän sai kuolinhaavan monarkian puoltajien vastaisessa taistelussa[3].
John Hampden oli Oliver Cromwellin serkku.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Hampden Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
